keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Mitä kätkeytyy sermin taakse? Osa 3



Tulevan aikajananäyttelyn Kirsi Haapamäen kuvittaman paperinukkepelin miesten vaatetusta esiteltiin aikaisemmin. 

Renessanssiaikana myös naisten muoti uudistui radikaalisti meillä kylmässä Pohjolassakin.
Puolan prinsessa Katariina Jagellonica saapui Turun linnan emännäksi jouluaattona 1562. Mahtoi hämmästys linnanväen keskuudessa olla melkoinen, kun herttuattaren vaatearkut avattiin ja niiden komea sisältö paljastui. 



Pieni linnunluinen Katariina pukeutuu uuden espanjalaisen muodin mukaisesti. Lähinnä ihoa on paita ja sen päälle puetaan alushame ja kureliivi. Liivi kovetetaan valaanluilla ja sen etulistassa on luusta, puusta tai raudasta valmistettu tikku, lastikka. Sen alapään terävä kärki auttaa selän pysymään suorana ja ryhdin hyvänä. Kureliivin ansiosta ylävartalosta tulee täysin liikkumaton panssari.

Kureliivin päälle puettava röijy on tiukasti vartalonmyötäinen. Korkean kauluksen reunassa on kapea pitsireunus. Irrallisiin hihoihin kiinnitetään nyörittämällä pitkät kapeat hihat. Kartiomainen hame kiinnitetään nyörittämällä se röijyn liepeessä olevaan reikälistaan. Herttuatar jäykistää hameensa alushameilla tai vuoraamalla ne kovitekankailla ja talvella turkiksilla. Katariinan vaatekamarissa on 113 hametta ja niihin kuuluvaa yläosaa.


Tiukka valaanluilla kovetettu korsetti, vartalonmukainen korkeakauluksinen yläosa ja kartiomaisesti laskeutuva hame, silkkiä, samettia, koruja, kimallusta ja kirjailuita. Siinä elementit, jotka muodostivat renessanssiajan ylhäisönaisen ”kultaisen häkin”.

Nina Lepokorpi


maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kymmenen vuotta Kulttuuripolkua Turussa

Astrologin yöstä, tallirengin työstä ja kreivittären surullisesta kohtalosta
Turun linnan käytävillä kävi taas melkoinen vipinä, kun turkulaisten koulujen 5-6-luokat saapuivat  viikoilla 10 ja 11 kulttuuripolkuvierailulle linnaan. Koko ikäluokka, noin 1400 oppilasta, oli kutsuttu tutustumaan uuteen Turun linnan historiasta kertovaan näyttelyyn.

Perinteisesti maaliskuussa toteutettavan Kulttuuripolun nimenä oli tällä kertaa "Astrologin yöstä, tallirengin työstä ja kreivittären surullisesta kohtalosta” ja se tutustutti lapset henkilötarinoiden kautta linnan historiaan. Lasten kanssa ihmeteltiin Juhana-herttuan herkkupöytää, jossa pupujussi hyppää ulos piiraasta, pohdittiin lapsen asemaa tallipojan ja aseenkantajan näkökulmasta ja tutustuttiin astrologi-lääkärin parannuskeinoihin. Pietari Brahen pienoishovin äärellä kuultiin myös surullinen tarina kenraalikuvernöörin vaimosta, jonka surujuhlaa vietettiin Turun linnassa 1650.

Kulttuuripolkuvierailun ideana ei ole pelkkä museo-opastus, vaan vuorovaikutus museoammattilaisen kanssa. Pyrkimys on saada oppilaat tutustumaan paitsi kohteeseen, myös museoammatteihin ja museon tehtävään. Kierroksen lopuksi sovitettiin haarniskoita ja linnanneidon pukuja Ritarisalissa ja osallistuttiin mediatyöpajaan. Ennen vanhaan lapset tuotiin väkipakolla museoon. Nyt heitä on vaikea saada lähtemään sieltä ulos.


Arvon neidot ja herrat, osaako joku teistä kirjoittaa? Kuva: Mikko Kyynäräinen/TMM
Tanssin pyörteissä keskiaikaisessa kuninkaansalissa. Tanssi kuului poikien ja tyttöjen hovikasvatukseen. Kuva: Mikko Kyynäräinen/TMM
Kehrääminen oli entisinä aikoina joka naisen taito. Joko tytöillä kapiot on valmiina? Kuva: Mikko Kyynäräinen/TMM
Gobeliinien kudonta oli 1600-luvulla miesten työtä. Kuva: Tea Langh/TMM
Valmistetaan Pietari Brahelle ja Kristiina Katariinalle asusteet pitsejä myöten. Kuva: Tea Langh/TMM
Mutta mikä on Kulttuuripolku
Miltei tasan kymmenen vuotta sitten, maaliskuun 31. päivänä vuonna 2004, kulttuuritoimenjohtaja Keijo Perälä ja opetustoimenjohtaja Turkka Hietanen allekirjoittivat kulttuuripolkusopimuksen, jolla taattiin kaikkien Turun peruskoululaisten oikeus vierailla Turun kulttuurilaitoksissa: kirjastoissa, museoissa, teatterissa, konserteissa ja elokuvissa.  Käynnit sisällytettiin opetussuunnitelmaan, joten kaikki lapset tulivat niiden piiriin. Sopimus allekirjoitettiin myös ruotsinkielisenä. Kulttuuripolkusopimuksessa varattiin matkarahat koululaisten opintokäyntejä varten.

Käynnit kirjattiin koulujen opetussuunnitelmaan oppiaineittain. Tämän suunnitelman mukaan 5-6-luokkien oppilaat vierailevat historiantunnilla Turun linnassa perehtymässä Ruotsin vallan ajan historiaan ja 7-luokkalaiset Luostarinmäellä esiteollisen ajan ammatteihin ja kaupunkielämään.  5-luokkien ohjelmaan kuuluu kuvataidekäynti Wäinö Aaltosen museossa.

Koulut ovat ottaneet Kulttuuripolun vaihtelevasti vastaan. Toisinaan esimerkiksi linnan osallistujamäärä on lähennellyt sataa prosenttia ikäluokasta, yleisimmin päästään 80%:n tienoille. Joinakin vuosina koulut ovat jättäneet maksuttoman käynnin väliin vetoamalla matkakustannuksiin.

Kulttuuripolku oli jo syntyessään Turun kaupungin ylpeys, tänne saapui delegaatioita ympäri maata tutustumaan siihen. Monet Suomen kunnat, muun muassa Helsinki ja Espoo, alkoivat toteuttaa samaa mallia. Parhaillaan ollaan laatimassa uusia valtakunnallisia ja kuntakohtaisia opetussuunnitelmia. Kulttuurilaitosten pyrkimyksenä on taloudellisista uhista huolimatta saada Turun Kulttuuripolku edelleen kirjatuksi uusiin opetussuunnitelmiin, sillä Kulttuuripolku on myös osa museoiden saavutettavuutta – kulttuuri kuuluu kaikille.

Seija Väärä


torstai 13. maaliskuuta 2014

Neitokuningas valtaa Turun linnan, osa 2

”Se joka kulkee omia teitään, ei tarvitse karttaa”
Kuningatar Kristiina

Turun linna on heittäytynyt kansainvälisen elokuvatuotannon näyttämöksi. Mika Kaurismäki on kuvannut linnassa jo kolmen viikon ajan The Girl King -elokuvaa ja kuvaukset jatkuvat huhtikuun alkuun saakka. Elokuva kertoo 1600-luvulla eläneen kuningatar Kristiinan (1626–1689)  eriskummallisesta elämästä. Kristiina tuli jo 6-vuotiaana kuningattareksi isänsä Kustaa II Adolfin kuoleman jälkeen, vaikka hänet kruunattiinkin vasta täysi-ikäisenä. Hän kutsui hoviinsa taiteilijoita ja filosofeja ja eli hyvin tuhlaavaista, ja hyvin itsenäistä elämää. Hän luopui kruunusta hallittuaan vain kymmenen vuotta, kääntyi katoliseksi, matkusti Roomaan ja eli loppuelämänsä siellä. Hänen hautansa löytyy Vatikaanin luolista. Niin arvoituksellinen hän oli, että vielä kuolemansa jälkeen hänen arkkunsa aukaistiin ja tutkittiin, oliko hän todella nainen vai mies.

Haamuja Tukholman Livrustkammarenin Kristina-näyttelyssä.
Elokuvaus laittaa koko linnan elämän sekaisin pariksi kuukaudeksi: huonekaluja ja tauluja siirretään, huoneita suljetaan, opastusreittejä muutetaan ja linnaan rakennetaan Tukholman linnaa kuvaavia lavasteita ja interiöörejä. Linnassa on elämää, kun näyttelijät, avustajat ja elokuvatuotannon väki liikkuvat sen käytävillä. Jos sattuu olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, voi linnan pihalla tai linnan valleilla törmätä kansainvälisiin elokuvatähtiin, esimerkiksi ruotsalaiseen Malin Buskaan, joka esittää itse Kristiinaa tai Samuli Edelmaniin, joka esittää kuningas Kustaa II Adolfia, Kristiinan isää. Vaikka kaikkialle linnaan ei pääse joka päivä, voi joskus päästä tirkistelemään elokuvalavasteisiin, hiipimään hiljaa kuvauspaikan ohi tai joutua totutusta poikkeavalle kulkureitille…

Kuningattarensalin lampun koeirrotus.
Tauluja irrotetaan ja korvataan elokuvan aikakauteen sopivammilla.
 Kuvauksista huolimatta linnassa pyritään pitämään yllä normaalia toimintaa, esimerkiksi hiihtolomaviikoilla järjestettiin yleisökierroksia ja linnan työpaja on ollut toiminnassa. Koululaisten kulttuuripolkukäynnit järjestetään viikoilla 10 ja 11 entiseen tapaan. Haastetta siinä näyttää joskus olevan, mutta suuremmilta kommelluksilta on säästytty. Kolmikymmenpäisen koululaisjoukonkin saa pysymään hiljaa ja sipsuttelemaan portaissa, kun osaa vetää oikeasta narusta.

Kyllä meilläkin osataan, linnan omaa väkeä pukeutuneena ajan henkeen!
Toisaalta on jännittävää seurata elokuvaväen tekemistä aitiopaikalta. Linnan saleihin ilmestyy upeita lavastuksia. Aivan yllättäen valtava joukko 1600-luvun rooliasuun pukeutunutta väkeä astelee arvokkaasti linnan pihan poikki. Myös elokuvan tekijöillä näyttää olevan selkeä työnjako ja ihailtava tapa tehdä ryhmätyötä.

Elokuvan valaistuksen pystytystä esilinnan pihalla.
Teksti:
Seija Väärä

Kuvat:
Seija Väärä, kuva linnan väestä Salme Kotivuori

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Neitokuningas valtaa Turun linnan!

Turun linnaa piiritetään. Uusi laserase kenties – voittaa varmasti katapultit.
Piirittäjät ovat jo päässeet esilinnan pihalle ja sytyttäneet tulet leiriytymistä varten.

Museon konservaattorit siirtävät kallisarvoista omaisuutta turvaan.

Valloittajat täyttävät juhlasalit elektroniikalla ja monenlaisella roinalla.
Vai mitähän täällä oikeasti tapahtuu?

Teksti ja kuvat:
Seija Väärä

torstai 6. maaliskuuta 2014

The Girl King



Mitä tekemistä Ruotsin kuningatar Kristiinalla ja Turun linnalla on keskenään? Ainakin se, että asiasta jotakin tietävät väittävät, että tuo persoonallinen kuningatar olisi saanut alkunsa linnan muurien sisäpuolella. Totuuden nimissä pitää mainita, että myös Hämeen linna haluaa kunnian tuosta merkittävästä tapahtumasta itselleen.  Kuningas Kustaa II Adolfin ja Maria Eleonoran ainoaksi perilliseksi jäänyt, erikoisia elämänvaiheita läpikäynyt kuningatar oli viimeinen Vaasa-sukuun kuulunut hallitsija. Hän luopui kruunusta 10 hallitsijavuoden jälkeen ja kääntyi katolilaiseksi. Hänen viimeinen leposijansa on Pietarinkirkossa.

Joka tapauksessa Kristiina seurueineen on palannut Turkuun. Viime viikkoina ja vielä kuukauden verran eteenpäin linnassa kuvataan ohjaaja Mika Kaurismäen ”The Girl King” -elokuvaa. Ensi vuoden alkupuolella, samoihin aikoihin elokuvan ensi-illan kanssa Isossa linnantuvassa avataan yleisölle Kristiinan elämänvaiheista kertova näyttely. Se esittelee myös elokuvan tekemistä ja siinä käytettyjä pukuja, lavasteita ja muuta rekvisiittaa.

Kuva: TMK / Martti Puhakka


Peter Englundin kirjoittama elämäkerta Kuningatar Kristiinasta on saatavana myös suomeksi. Kääntänyt Rauno Ekholm. 


Turun linna elokuvauksen näyttämönä 11.2.–3.4.2014


Nina Lepokorpi