Tuottajan uudet kuteet 1300-luvulta

Teksti: Marjo-Briitta Talus
 
Tervehdys linnan pukuhuollosta!

Ajattelin kertoa teille erään keskiaikaisen puvun valmistusprosessista. Tapahtumantuottajamme vaatekerta oli jo korkea aika saada vastaamaan työtehtävien edustusvaatimuksia, joten uusi asu oli tehtävä.

Mekon malli sai esikuvansa 1300-luvun mi-parti -muodista, jossa vaatteen vasen ja oikea puoli on valmistettu eri värisistä kankaista. Päätimme, että mekon hihat saisivat olla kyynärmittaiset ja ranteita peittämään valmistaisin eri kankaasta napitetut hihat. Alle tulisi valkoinen pellavainen alusmekko. Itse puku olisi villaa ja sen väriksi valikoituivat kangaskaupan värikartasta pitkällisen harkinnan jälkeen vihreä ja sininen.

Sillä välin kun kankaat olivat tilauksessa ja matkalla meren yli Turkuun, valmistin punaisia asusteita. Keskiajan ihmiset rakastivat värejä ja se sai näkyä myös tässä asussa, vaaraa liiallisesta väri-iloittelusta ei ole. Tein ensin aikakauden mallin mukaisen tupsullisen pussukan pienten tavaroiden kuljettamiseen vyöllä. Päähineeksi valmistin helposti puettavan avoimen hupun, jossa keskiajalle tyypillisesti roikkuu takaraivolla muodikas pitkä häntä joka kuvasi käyttäjänsä hyvää yhteiskunnallista asemaa.

Muhkean kangaspaketin saavuttua pääsinkin sitten tositoimiin. Puvun kaavoituksen esikuvana toimi Grönlannin Herjolfsnesin hautalöytöjen puvut nro. 38 sekä 39. Koska keskiajallakin vältettiin arvokkaan kankaan liiallista tuhlausta, pyrin myös säästeliääseen kankaan käyttöön ja sommittelin mekon osat kankaalle huolella ennen leikkausta. Kappaleiden perusmuotoina toimivat suorakaiteet ja kolmiot, jotka mittasin ja piirsin suoraan kankaalle, ainoastaan hihaa varten olin valmistanut kaavan.

Ensimmäisen sovituksen jälkeen kappaleet olivat löytäneet muotonsa ja paikkansa, joten pääsin ompeluhommiin. Koska täällä pukuhuollossa eletään tehokasta nykyaikaa, niin vaatteet pyritään surauttamaan saumurin ja ompelukoneen avulla, myös tehokas höyrysilitysrauta on ehdoton työväline. Kangasnappien ompelussa ei tosin auttanut muu kuin ommella kaikki tilkuista käsin.

Toisessa sovituksessa löysin vielä jotain pientä säädettävään hihan pyöriöstä ja lisäksi mittasin helman pituuden. Kuten kuvista näkyy, puvun malli on aika suora ja mukavan väljä, joten istuvuutta kurotaan vyön avulla. Helmaa on niin runsaasti, että siinä kelpaisi pyörähdellä, vaikka linnan hovin tansseissakin.

Kun sovitusmuutokset oli tehty ja mekko viimeistä langanpätkää myöten valmis, oli aika ottaa asukokonaisuudesta kuvia tunnelmallisessa linnaympäristössä. Tapahtumatuottajakin näyttää viihtyvän uudessa puvussaan, joten kyseessä on ilmeisen onnistunut projekti!

Kyllä nyt kelpaa tuottajan pyöriä linnassa Keskiaikapäivässä 1.7.2017 ja Turun linnan turnajaisissa 14.-16.7.2017.

Terveisin,

Marjo-Briitta Talus

http://marjotalus.wixsite.com/portfolio

Kuvat: Marjo-Briitta Talus