torstai 31. maaliskuuta 2016

Nenäliinojen matka näyttelyyn

Vielä tämän viikon sunnuntaihin asti avoinna olevassa Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyssä on esillä muutamia keisarillisia lahjoja myös Turun museokeskuksen omista kokoelmista. Kaksi näistä lahjoista on nenäliinoja, jotka Nikolai II:n puoliso Aleksandra Fjodorovna lahjoitti 1800-luvun jälkipuoliskolla kummityttärelleen, kreivitär Nadine Armfeltille (os. von Jacobson, 1850-1941).

Turun museokeskuksen kokoelmaan nämä nenäliinat ja joukko muita tekstiilejä tuli Nadinen lahjoittamana vuonna 1926. Ajankohta liittyy Nadinen miehen, kreivi Carl Alexander Armfeltin (1850-1925) kuolemaan ja parin kotikartanon, Halikon Åminnen tyhjentämiseen. Kreivi Carl Alexander testamenttasi suvun esineistöä Kansallismuseolle, ja esineitä luovutettiin myöhemmin edelleen myös Turun ja Porvoon museoille.
Molemmat Aleksandra Fjodorovnan Nadine Armfeltille lahjoittamat nenäliinat on valmistettu hienosta musliinikankaasta ja ne on koristettu kirjailuin ja pitsein. Kuvan nenäliinan reunoissa on venetsialaista pitsiä ja kulmaan kirjailtu keisarinnan monogrammi. Reunoissa näkyy myös korjailua, joka on tehty ennen nenäliinan tuloa museon kokoelmaan.

Yli sadan vuoden aikana nenäliinat ovat haurastuneet ja kellastuneet, ja ne päätettiin konservoida ennen asettamista näyttelyyn. Tekstiilikonservaattorimme Tanja Huikuri pohti sopivaa konservointimenetelmää päätyen kaliumboorihydridikäsittelyyn, joka vähentää kellastumista ja tasapainottaa kuituja hidastaen niiden haurastumista.
Kankaan väri mitattiin ennen konservointia spektrofotometrilla.


Nenäliinoille tehtiin kaliumboorihydridikäsittely vetokaapissa, koska selluloosakuidut kellastuvat vanhetessaan. Kellastumisen aiheuttaa selluloosakuitujen hapettumisreaktion aikaansaama värjääntyminen. Hapettuminen myös heikentää kuitujen fyysisiä ominaisuuksia. Käsittely vähentää kellastumista ja myös stabiloi kuituja.
Käsittelyn jälkeen nenäliinat pestiin deionisoidulla vedellä. Pesuaineena käytettiin konservoinnissa yleistä Mini Risk -astianpesuainetta.
Nenäliinat kuivattiin vaakatasossa kerniliinan päällä. Kosteana ohut nenäliina näyttää lähes läpinäkyvältä alustaa vasten.
Hauraiden nenäliinojen tueksi ommeltiin lopuksi tukikangas.

Konservoidut nenäliinat valokuvattiin museokeskuksen studiossa näyttelytekstejä ja esinetietokantaa varten.

Nenäliinat aseteltiin vitriiniin esille vaakatasossa, sillä hauraan kankaan kallistaminen tai taittaminen rasittaisi kuituja. Myös vitriinin valaistus säädettiin tekstiileille turvalliseen 50 luksin tasoon. Nenäliinojen kanssa samassa vitriinissä on näytteillä kaksi Aleksandra Fjodorovnan kruunajaislahjaksi saamaa viuhkaa ja muita kruunajaisiin liittyviä lahjoja.

Teksti ja kuvat: Päivi Lönnberg ja Tanja Huikuri

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Raunioista rakennettu


Turun linnassa juhlistetaan turkulaisen arkkitehdin Erik Bryggmanin (1891-1955) 125-vuotisjuhlaa toukokuusta alkaen Raunioista rakennettu - Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna -näyttelyllä, joka kertoo Bryggmanin yhdestä erittäin näkyvästä, mutta samalla näkymättömästä työstä Turun linnan restauroinnin suunnittelijana.

Erik Bryggman asui suurimman osan elämästään Turussa ja suurin osa hänen toteutetuista töistään on Turun seudulla. Tunnetuimpia kohteita Turussa ovat asuintalo Atriumin (1927) ja Hotelli Hospitz Betelin (1928) lisäksi vuonna 1941 valmistunut Ylösnousemuskappeli, Åbo Akademin (1935–1950) ja Turun ylioppilaskuntien asuntolat (1952–1955) sekä Laivateollisuuden asuinalue (1946). Erik Bryggmanin restaurointikohteisiin kuuluu myös Kakskerran kirkko (1939).

Harvoin tulee ajatelleeksi, että Turun linnan päälinna oli huonossa kunnossa jo 1800-luvulla, eivätkä sodan aikaiset pommitukset mitenkään parantaneet tilannetta. Näyttely esitteleekin monipuolisesti korjauksen taustoja ja lähtötilannetta, jotka osaltaan vaikuttivat restauroinnin aikana tehtyihin ratkaisuihin tilojen kunnostuksesta.

Huonoon kuntoon rapistuneen päälinnan restaurointi aloitettiin vuonna 1939, jolloin Bryggman kiinnitettiin korjauksen pääsuunnittelijaksi, mutta sota katkaisi työn.

Turun linna 1900-luvun alussa, jolloin linnan vaikutti vielä ryhdikkäältä. Sisältä tilanne oli kuitenkin toinen. 

Kuva TMK
Linnaa pommitettiin sodan aikana useasti ja suurin tuho tapahtui 25.6.1941, jolloin päälinnaan osuneet palopommit sytyttivät linnan tuleen. Turun linna palon jälkeen 1941. 

Kuva TMK
SA-kuva
Sodan jälkeen tilanne linnassa oli entistäkin lohduttomampi, mutta korjaustyöt aloitettiin heti vuonna 1946.

Korjaustyöt kestivät kaikkiaan 15 vuotta. Museon rakennustutkija Kaarin Kurri on näyttelyä tehdessään kaivanut eri arkistoista lukuisia valokuvia, suunnitelmia, työmaa pöytäkirjoja yms., joiden kautta on vähitellen selvinnyt pitkän korjaustyön moninaisuus, paikoin ongelmallisuus ja myös hienot loppuratkaisut. Sivusta seuranneena kollegana voin vain todeta, että faktojen saaminen kohdalleen on aikaa vievää ja työ on edelleen kesken. Sen vuoksi tätäkin blogia kirjoitan minä, eikä uupunut näyttelyntekijä.

Turun päälinnan restaurointi oli Turussa koko aktiiviuransa vaikuttaneen Erik Bryggmanin viimeisiä töitä. Tuloksena oli pieteetillä korjattu keskiaikainen linna, jonka rekonstruoidut huonetilat käyvät vuoropuhelua Bryggmanin sodan jälkeiselle arkkitehtuurille ominaisten modernien ratkaisujen kanssa.
 
Erik Bryggmanin tunnistettava kädenjälki näkyy erityisesti julkiseen käyttöön saneeratuissa tiloissa kuten pää-sisäänkäynnin korkeassa aulatilassa, jonka leijuva portaikko ja parvi kaartuvat kauniisti Kupittaan saven tiililaatoista ladotun lattian yläpuolella.

TMK/Ania Pakzik
                   
Päälinnan pohjoissiiven ullakkoa, joka muutettiin museon näyttelyhalliksi, pidetään yhtenä Erik Bryggmanin parhaimmista ideoista Turun linnan restauroinnissa.

TMK/Tommi Vihko
Erik Bryggman sai apua perinteisiin restaurointiratkaisuihin pohjoismaisilta kollegoilta, mutta periaate, kuinka modernit lisät toteutettiin uutena, oman aikakauden arkkitehtuurin muotokielen mukaisena kerros-tumana, oli aivan uutta. Se vaikutti voimakkaasti seuraavien vuosikymmenten aikana Pohjoismaissa toteutettuihin restaurointeihin ja näkyy vielä tänäkin päivänä suojeltujen rakennusten saneerauskysymyksistä käytävässä keskustelussa.

Erik Bryggman vastasi restauroinnin suunnittelutyöstä aina kuolemaansa, joulukuuhun 1955 saakka. Työtä jatkoi arkkitehti Olli Kestilä rinnallaan sisustusarkkitehti Carin Bryggman. Päälinnan restaurointi valmistui 1961.

Turun linnan sisustaminen oli Erik Bryggmanin tyttären Carin Bryggmanin (1920-1993) koko elämän mittainen lempityö, johon hän teki yli 600 piirustusta. Päälinnan restaurointityöhön hänet kiinnitettiin vuonna 1949. Vuosina 1950–1953 hän toimi yhteistyössä isänsä kanssa vastaten kiinteiden elementtien kuten ikkunoiden, lattioiden ja kattojen suunnittelusta isänsä ohjeiden mukaan.

Kuninkaansali. Kuva TMK/Ania Padzik

Sisustussuunnittelun Carin toteutti itsellisenä työnä. Periaatteena oli moderni, mutta linnan yleisilmeeseen sopiva kalustus.

Erik ja Carin Bryggman. Kuva TMK/ K. Bernhard 1951

Päälinna on hieno esimerkki isän ja tyttären – arkkitehti Erik Bryggmanin ja sisutusarkkitehti Carin Bryggmanin – saumattoman yhteistyön tuloksesta. Erik loi vanhoja muureja tukevat uudet konstruktiot ja arkkitehtoniset puitteet, jotka Carin viimeisteli herkällä kädellä toimivaksi museo- ja juhlatilaksi.

Ylläolevat tekstit pohjautuvat Kaarin Kurrin näyttelyä varten kirjoittamiin teksteihin, joita tässä luvan kanssa on reippaasti lainattu. Näyttely avautuu 11.5.2016.

Sanna Kupila

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Vielä ehdit nähdä keisarillisia lahjoja




Pian on aika pakata keisarilliset lahjat pakettiin! Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista on avoinna vielä 3.4. saakka. Näyttelyn on tähän mennessä nähnyt jo yli 20 000 kävijää. Viimeiset opastukset näyttelyyn järjestetään la ja su 19.-20.3. klo 14 sekä 2.-3.4. klo 14. La 2.4. klo 15 on myös ruotsinkielinen kierros.

Näyttely jatkaa Turusta Etelä-Karjalan museoon, Lappeenrantaan ja on siellä nähtävänä 29.4 - 2.10.2016.


Kuva: Lipas yli kuusikymmenosaisesta toalettivälinesarjasta, jonka Ranskan kuningas Ludwig XVI lahjoitti Pavlovskin emännälle, Maria Fjodorovnalle Ranskassa 1782.
State-Museum Preserve Pavlovsk (c)

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Luento: Koruja ja muita myötäjäislahjoja



Nyt kannattaa laittaa merkintä kalenteriin! Turun linnassa kuullaan tämän viikon torstaina 17.3. klo 17.30 alkaen huippuluento keisarillisista myötäjäislahjoista.

Pietarilaisen kultasepäntaiteen asiantuntija Ulla Tillander-Godenhielm saapuu kertomaan häikäisevistä myötäjäislahjoista Venäjän keisari Paavali I:n tyttäristä alkaen. Luento liittyy Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyyn. Luennolla nähdään runsaasti kuvia ja kuullaan kultasepäntaiteesta ja keisarillisen hovin vaiheista loistokkaiden esineiden kautta. Tillander-Godenhielm on tunnettu keisarillisten korujen tutkija ja kirjoittanut aiheesta useita teoksia.

Ennen luennon alkamista näyttelyn kuraattori Päivi Lönnberg johdattelee näyttelyyn klo 16.30. Näyttelyyn on tuotu yli 160 upeaa lahjaesinettä pietarilaisen Pavlovskin palatsin kokoelmista. Näyttely on auki 3.4. asti.

Luentomaksu on 3 €. Lisäksi linnan pääsymaksu, jos vierailet samalla linnan näyttelyissä tai osallistut johdanto-osuudelle näyttelyyn.

Kuva: Laurits Tuxen: "Aleksanteri III:n perhe Tanskassa", 1883-85. Malliluonnos maalauksesta "Kristian IX ja kuningatar Louise perheineen Fredensborgin palatsin puutarhapaviljonkissa". State Museum-Preserve Pavlovsk.