torstai 6. huhtikuuta 2017

Agricolan rucouksia

Edellisessä postauksessa oli nähtävänä Mikael Agricolan käsialaa. Toisenlaista Mikael Agricolan tuotantoa Valtapeliä-näyttelyssä edustaa Rucouskiria vuodelta 1544. Agricola onnistui Suomessa ensimmäisenä painattamaan käsikirjoituksensa kirjoiksi. Rucouskiria seurasi ensimmäisenä painettua Abckiriaa.

Lähes 900-sivuinen Rucouskiria sisältää mm. lähes 700 rukousta. Joukko rukouksia on laadittu rauhan ja esivallan puolesta. Tässä niistä yksi esimerkki.

Rukous kuninkaan ja valtakunnanneuvoston puolesta. Kuninkaan nimi on merkitty N-kirjaimella, joka lukiessa korvattiin kulloisenkin kuninkaan nimellä.
Nykyisen lukutavan mukaan Rukous kuninkaan ja valtakunnanneuvoston puolesta kuuluu näin: 

Kuninkaan ja riikiroodin eδestä r[ukous] 
Oo kaikkivaltias, ijankaikkinen Jumala, joka sekä taivahat että maat ja kaikki luontokappalehet viisahasta hallitset, katso armolisesta meiδän armolisen Herran Kuninkahan päälle N. ja riikinraaδin puoleen ja myös kaikkehin muihin päin, jotka hallitseman ja regeeraaman pitää maakunnat, valtakunnan, kaupungit ja kylät. Ja anna näinnen kaikkein hurskaasti ja oikein hallita heiδän kansaansa tässä mailmas, että he siittä ynnä mahδaisit asuva ja nautita taivahan valtakuntaa sinun kanssas ijankaikkisesta. Aamen.

Mahtoivatko reformaatioajan muutokset ja Kustaa Vaasan ajamat uudistukset kirvoittaa rukouksia kohti taivaita? Rucouskiria ja lisää esimerkkejä sen sisällöstä on nähtävänä Valtapeliä-näyttelyssä.

Teksti:
Päivi Lönnberg, näyttelyn kuraattori
Rukouksen kirjoitusasu emeritaprofessori Kaisa Häkkinen

Kuva:
Mikko Kyynäräinen, TMK

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Haluatko nähdä millaista oli Mikael Agricolan käsiala?

Jos vastaus otsikon kysymykseen on kyllä, kannattaa ottaa suunta kohti Turun linnaa. Näin nyt vietettävän Agricola-viikon kunniaksi on nostettava yksi esine Valtapeliä - Reformaatio Suomessa -näyttelystä.
Mikael Agricolan käsialaa. Mustekynä liikkui vikkelään vuonna 1542 Kustaa Vaasan käskystä. Tämän sivun tarkemmasta sisällöstä on tietoa Valtapeliä-näyttelyssä.
Kuningas Kustaa Vaasan Ruotsin valtakunnassa ajaman reformaation yhtenä seurauksena oli kaikkien kirkon maatilojen peruuttaminen valtiolle 1540-luvulla. Kuningas halusi saada tarkempaa tietoa myös kirkon keräämistä veroista. Tätä tarkoitusta varten laadittiin selvityksiä, joista Suomen aluetta koskien ensimmäisen kirjoitti Mikael Agricola. Se tunnetaan nimellä Selvitys Turun tuomiokirkon ja papiston omaisuudesta ja tuloista.

Mikael Agricola oli selvityksen laatimisen aikaan Turun katedraalikoulun rehtori ja tuomiokapitulin nuorin jäsen. Onkin arveltu, että Agricola ei laatinut tätä yksin vaan toimi lähinnä kirjurina.

Selvityksen nimi viittaa ainoastaan Turkuun, mutta siinä listattiin koko silloisen Turun hiippakunnan kaikista seurakunnista kerätyt kymmenysverot vuosilta 1540–1541. Tämän lisäksi siihen kuuluivat tiedot Turun tuomiokirkon saamista tuloista sekä tuomiokirkon pappisvirkoihin ja näiden palkkatiloihin liittyvät verotulot vuodelta 1541. Mukana on myös lista papiston maksamasta linnaleiri- ja apuverosta, jotka olivat nekin reformaation mukanaan tuomia uusia rasitteita. Selvityksessä on myös luettelo Turun hiippakunnan kaikista lääninrovasteista. Lopussa on vielä Turun tuomiokirkon Mustan kirjan sisällysluettelo.

Hengästyttävä lista. Kustaa Vaasa tosiaan piti huolen, että tiedot kirkon omaisuudesta ja tuloista kirjattiin tarkasti ja toimitettiin edelleen Tukholmaan...

Teksti:
Tutkija Meri Heinosen kirjoittaman näyttelytekstin pohjalta
Päivi Lönnberg, näyttelyn kuraattori

Mikael Agricolan kirjoittama Selvitys on lainattu näyttelyyn Kansallisarkistosta.