Haluatko nähdä millaista oli Mikael Agricolan käsiala?

Jos vastaus otsikon kysymykseen on kyllä, kannattaa ottaa suunta kohti Turun linnaa. Näin nyt vietettävän Agricola-viikon kunniaksi on nostettava yksi esine Valtapeliä - Reformaatio Suomessa -näyttelystä.

Mikael Agricolan käsialaa. Mustekynä liikkui vikkelään vuonna 1542 Kustaa Vaasan käskystä. Tämän sivun tarkemmasta sisällöstä on tietoa Valtapeliä-näyttelyssä.

Kuningas Kustaa Vaasan Ruotsin valtakunnassa ajaman reformaation yhtenä seurauksena oli kaikkien kirkon maatilojen peruuttaminen valtiolle 1540-luvulla. Kuningas halusi saada tarkempaa tietoa myös kirkon keräämistä veroista. Tätä tarkoitusta varten laadittiin selvityksiä, joista Suomen aluetta koskien ensimmäisen kirjoitti Mikael Agricola. Se tunnetaan nimellä Selvitys Turun tuomiokirkon ja papiston omaisuudesta ja tuloista.

Mikael Agricola oli selvityksen laatimisen aikaan Turun katedraalikoulun rehtori ja tuomiokapitulin nuorin jäsen. Onkin arveltu, että Agricola ei laatinut tätä yksin vaan toimi lähinnä kirjurina.

Selvityksen nimi viittaa ainoastaan Turkuun, mutta siinä listattiin koko silloisen Turun hiippakunnan kaikista seurakunnista kerätyt kymmenysverot vuosilta 1540–1541. Tämän lisäksi siihen kuuluivat tiedot Turun tuomiokirkon saamista tuloista sekä tuomiokirkon pappisvirkoihin ja näiden palkkatiloihin liittyvät verotulot vuodelta 1541. Mukana on myös lista papiston maksamasta linnaleiri- ja apuverosta, jotka olivat nekin reformaation mukanaan tuomia uusia rasitteita. Selvityksessä on myös luettelo Turun hiippakunnan kaikista lääninrovasteista. Lopussa on vielä Turun tuomiokirkon Mustan kirjan sisällysluettelo.

Hengästyttävä lista. Kustaa Vaasa tosiaan piti huolen, että tiedot kirkon omaisuudesta ja tuloista kirjattiin tarkasti ja toimitettiin edelleen Tukholmaan...

Teksti:
Tutkija Meri Heinosen kirjoittaman näyttelytekstin pohjalta
Päivi Lönnberg, näyttelyn kuraattori

Mikael Agricolan kirjoittama Selvitys on lainattu näyttelyyn Kansallisarkistosta.