Ankarat sairaudet, jotka levisivät kulovalkean tavoin, saivat yleisnimen rutto. Ruttosairauteen (Yersinia pestis) lääkitystä kehittivät niin koulutetut lääkärit kuin itseoppineet parantajatkin. Ruttojuuren lehdet soveltuivat kääreeksi paiseisten jäsenien ympärille. Muista kasvin osista keitettiin lientä, jota nautittiin sellaisenaan tai viiniin sekoitettuna. Kasvin juuriosa kiinnitettiin kotioven yläpuolelle ja sellaiseen taloon ei rutto iskenyt. Nykyiset suomalaiset yrttilääkekirjat eivät suosittele myrkyllisen ruttojuuren käyttöä, mutta joissain maissa sillä hoidetaan sitkeää yskää.
Perusnäyttelyyn tulevat kasvit on poimittu jo viime vuoden puolella ja osa kasveista vielä valmistautuu kevään kukoistukseen lumen alla. Turun linnassa on asunut 1500-luvulla kaksi oppinutta lääkäriä, herttua Juhanan henkilääkäri astrologi Johannes Copp ja vangiksi joutunut Benedictus Olai, josta myöhemmin tuli Katariina Jagellonican konvehtimestari.
 |
| Ruttojuuren juuri (Kuva/Martti Puhakka) tulee Maailmankatsomus ja lääkintä –osioon. |
Salme
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti