1 kuukausi avajaisiin

Näyttelyn visuaalista ilmettä hallitsevat Kustaa Vaasa, Juhana III, Katariina Jagellonica ja Kaarle IX.

Mitä museossa tapahtuu, kun avajaisiin on enää 1 kuukausi? Rakennepiirustusten tarkistusta, rakennusmateriaalien hankkimista ja tarvikkeiden kokoamista, esineiden kiinnitysten miettimistä, tilannekokouksia, käännösten ja taittojen oikolukua, kosketusnäyttöjen ohjelmointia, esineiden valokuvaamista… Työryhmän koko on kasvanut puolisen vuotta ja on nyt laajimmillaan: sisältöä tuottavien tutkijoiden lisäksi remmissä ovat tiiviisti graafikko, koodari, käännöstoimisto, painotalo, valokuvaajat, konservaattorit ja museomestarit. Myös tiedotusta, asiakaspalvelua, oppaita ja museokauppaa on pidettävä ajan tasalla. Tällä hetkellä tarvitaan hyvää paineensietokykyä ja määrätietoista tekemistä – huumoria unohtamatta!

Odotettu Valtapeliä-näyttely avautuu linnassa yleisölle perjantaina 17.2. Näyttely on ollut työn alla muiden näyttelyiden rinnalla kahden vuoden ajan. Selasin kalenteria ja paikansin näyttelyn alkuperäisen idean lokakuulle 2014, jolloin saimme Turun yliopiston Turku Centre for Medieval and Early Modern Studiesin (TUCEMEMS) tutkijayhteisöltä ehdotuksen tehdä reformaation 500-vuotismerkkivuoteen liittyvä näyttely. TUCEMEMSilla oli tekeillä tietokirja Pohjoinen reformaatio, joten näyttelyn pohjaksi oli valmistumassa tuoretta tutkimusta reformaation tuomista muutoksista ja toisaalta jatkumoista. Päätös näyttelyn tekemisestä syntyi helmikuussa 2015, jonka jälkeen pidettiinkin ensimmäiset suunnittelukokoukset.

Näyttelyn suunnittelun lähtökohta on ollut paras mahdollinen: uusi laaja tietokirja lähdeaineistona ja keskiajan ja uuden ajan alun tutkijayhteisö tukena. Aluksi epäilytti mahtaako sopivaa 1500-luvun esineistöä oikein löytyä, mutta tutkimusten ja kokoelmien kaivamisen jälkeen esineistön määrä kohosikin pariin sataan. Näyttelyssä nähdään monipuolinen kokonaisuus esineitä, kirjoja ja asiakirjoja Turun museokeskuksen omien kokoelmien lisäksi myös Kansallismuseosta, Turun tuomiokirkosta, Kansallisarkistosta ja Kansalliskirjastosta. Mukana on pari lainaa myös yksityisiltä henkilöiltä. On upeaa, että kaikki lainaajatahot lähtivät yhteistyöhön mukaan.

Näyttelyn tärkein lähdeteos Pohjoinen reformaatio (toim. Meri Heinonen ja Marika Räsänen)

Mutta mistä Valtapeliä sitten kertoo? Näkökulma löytyy näyttelyn sijoituspaikasta, Turun linnasta. Pohjoismaiden kohdalla reformaatiosta on puhuttu ruhtinasreformaationa, sillä valtakunnat siirtyivät hallitsijoidensa johdolla uuteen uskoon. Näyttelyssä uskonasiat kietoutuvat poliittiseen valtapeliin. Reformaatio käynnistyi Kustaa Vaasan valtakaudella, mutta Ruotsin valtakunta haki uskonnollista suuntaa koko 1500-luvun ajan. Kukin hallitsija vaikutti tapahtumien kulkuun ja kausittain oli epäselvää tuleeko Ruotsista lopulta katolinen vai luterilainen maa.

Näyttelyn tarinaa kuljettavat eteenpäin hallitsijoiden vaihdokset. Vitriineihin on koottu tietokirjan artikkelien pohjalta esimerkkejä reformaatioajan tapahtumien heijastumisesta Suomeen ja erityisesti Turkuun. Näyttelyssä kerrotaan mm. kirkon omaisuuden takavarikoista, katolisen ajan kirkollisten rakennusten purkamisesta, katolisen ajan aineellisen perinnön ja tapojen säilymisestä sekä tarttumisesta aseisiin 1500-luvun lopulla Nuijasodan aikaan.

Kuukauden kuluttua näyttely on auki! Muun muassa nämä esineet kertovat omaa tarinaansa reformaatioajan tapahtumista:

Reformaatioajan politiikka näkyi kaakeliuuneissakin. Keskiajan pyhimykset korvattiin reformaatiota kannattavien hallitsijoiden ja ruhtinaiden kuvilla.Tämä 1560-luvun kaakeli on löytö Turun linnasta. TMM

Reformaation myötä valtava määrä katolisen ajan kirjoja menetti merkityksensä ja niitä kierrätettiin eri tarkoituksiin.

1400-luvun jälkipuoliskolla mahdollisesti Naantalin birgittalaisluostarissa kopioidun antiphonarium-laulukirjan lehden reunassa näkyy taitokset ja alareunassa teksti ”Räckenskaper för Åhr 1661”. Lehti lienee siis päätynyt tilikirjan kansiksi. TMM

Virsikirjoja 1700-luvulta, TMM. Juhana III antoi vuonna 1578 turkulaisen Jacobus Finnon tehtäväksi "kääntää muutamia tarpeellisia kirjoja suomeksi". Näihin Finno valitsi mm. virsikirjan. TMM

Aiemmat näyttelyyn liittyvät kirjoitukset:

Kirjajulkkarit ja näyttelykuulumisia
Renessanssiajan sotavarusteita

Päivi Lönnberg
Tutkija, näyttelyn tuottaja

Kuvat:
Kustaa Vaasa, Cornelius Arendtzin kopio 1540-luvulla maalatusta muotokuvasta, Kansallismuseo.
Juhana III, S. Lagerblandin kopio Johan Baptista van Utherin 1582 maalaamasta muotokuvasta, Turun museokeskus. Kuva: Turun museokeskus /Aleks Talve.
Katariina Jagellonica, Lucas Cranach noin 1565, Czartoryski Foundation, Krakova.
Kaarle IX, Aline Bernardin kopio noin 1550–1611 maalatusta muotokuvasta. Turun museokeskus.
Kuva: Turun museokeskus / Aleks Talve.

Kaakeli, Turun museokeskus / Mikko Kyynäräinen

Muut kuvat Päivi Lönnberg