Säveliä kansien kätköistä

Kuva: TMK/Päivi Lönnberg

Kuvassa on laulukirja Piae Cantiones vuodelta 1582 ja etualalla nippu jonkin toisen suunnilleen samanaikaisen laulukirjan sivuja, jotka on löydetty ensin mainitun laulukirjan kansien täytteistä.

Piae Cantiones -laulukirja kertoo Valtapeliä-näyttelyssä yhden esimerkin reformaation vaikutuksesta musiikkiin. Kansien täytteet lisäävät tarinaan toisenkin tason. Tarinaan liittyy myös yliopistomiesten muistivihkojen sivuja 1600-luvulta.

Laulukirja Piae Cantiones

Piae Cantiones eli Hurskaita lauluja on kokoelma latinankielisiä hengellisiä ja moraalisia lauluja. Monet ovat alkuperältään vanhoja, osa jopa ajalta ennen vuotta 1000. Kokoelman laulut lienevät pääosin keskieurooppalaista alkuperää, mutta mukana on myös suomalaisia lauluja. Kirjan on toimittanut Turun katedraalikoulun rehtori, pappi Jaakko Finno. Sen painatti Greifwaldissa suomalainen ylioppilas Theodoricus Petri Rutha, joka maisterintutkinnon jälkeen toimi kuningas Juhana III:n kansliassa. Rutha suosi kappalevalinnoissa katolista aineistoa, kun taas Finno oli vakaumuksellinen protestantti ja muokkasi katolisia tekstejä paremmin protestanttisen opin mukaiseksi. Katoliselta ajalta periytyvien laulujen sanoittaminen uudelleen tai laulujen muuttaminen olivat keinoja muokata laulujen sisältöä heijastamaan paremmin luterilaista oppia.

Kansien täytteet

Mutta mitä kansien täytteenä olevat sivut ovat? Ja miksi ne on sinne pantu? Laulukirjan kuluneet kannet ovat kätkeneet sisäänsä 23 sivua jostakin osiin leikatusta hetkipalvelusten antiphonarium-laulukirjasta, 1500-luvun jälkipuolelta. Laulukirja Piae Cantiones ja sen kansiksi joutuneet toisen laulukirjan sivut ovat siis molemmat alkujaan 1500-luvun jälkipuolelta. Kansien täytteiksi joutuneet sivut on kierrätetty tarpeettomina myöhemmin sidottujen kansien vahvikkeiksi.

Kansien täytteinä käytetyt arkit ovat paperia ja niille on kirjoitettu latinaksi käsin esimerkiksi pääsiäiseen ja sunnuntaipäiviin liittyviä kirkkovuotta rytmittävien päivien lauluja sekä antifoneja, joita on voitu laulaa erilaisissa tilaisuuksissa, kuten kirkkoa vihittäessä. Lauluista löytyy muun muassa psalmitekstejä ja Uuden testamentin jakeita sekä kirkkorukouksia. Nuottikirjoitus on neliönuottikirjoitusta neliviivaisella nuottiviivastolla ja melodiat seuraavat katolisen kirkon eurooppalaista perinnettä.

Vasemmalla kulunut Piae Cantiones ja oikealla sen kansien kätkemät sivut. Kuva: TMK/Mikko Kyynäräinen

Kannet sidottiin 1600-luvulla

Piae Cantiones on saanut nykyiset kantensa 1600-luvulla. Kansien ajoitukseen on päästy kiinni tutkimalla kansien sidonnassa käytettyjä kierrätettyjä muistivihkojen sivuja, jotka ovat olleet liimattuna esilehdiksi kansiin. Muistivihkojen sivujen merkintöjen perusteella kannet on tehty viimeistään 1687. Kansien sidonnassa käytetyissä paperisuikaleissa on myös päivämäärä vuodelta 1605, joten kannet on saatettu sitoa aiemminkin. Kansien ajoituksessa auttaneiden muistivihkojen sivujen alkuperä on myös kiinnostava, sillä latinan ja kreikan kielisissä merkinnöissä on muutamia nimiä, mm. Matthiae Sidaerus Aboensis, mahdollisesti siis Turun akatemian rehtori Matthias Svedereus. Näin on syntynyt kerrostunut kokonaisuus, jossa vuonna 1582 julkaistun laulukirja Piae Cantiones'n kansien liimaamiseen on kierrätetty muistivihkoja 1600-luvulta ja kansien täytteeksi jokin pois käytöstä jäänyt laulukirja 1500-luvun jälkipuolelta.

Kansien täytteinä olleiden arkkien löytöajankohta ei ole tiedossa. Historiantutkijat ryhtyivät avaamaan esimerkiksi tilikirjojen kansiksi kierrätettyjä pergamenttilehtiä jo 1800-luvulla. Ei tiedetä, onko laulukirjan kannet avattu joskus tarkoituksella vai olisivatko huonokuntoisen kirjan kannet rikkoutuneet aikojen saatossa ja siten paljastaneet sisällä olleet sivut. Myös laulukirjan tulo museon kokoelmiin on arvoitus, sillä vanhoissa kokoelmatiedoissa siitä ei ole merkintöjä. Kirja löydettiin ikään kuin uudelleen 1980-luvun alussa. Turun linnasta oli siirretty valtavat määrät kokoelmia museon uusiin tiloihin Kalastajankadulle. Eräänä päivänä kirja oli sattunut arkistonhoitajan käteen hyllystä aivan katon rajasta.

Piae Cantiones ja kansien täytteet on lyhyesti mainittu O.D. Schalinin julkaisussa Kulthistoriska studier till belysande av reformationens genomförande i Finland, vol 1 (1946). Laulukirjaa ja kansien täytteitä on vuosien varrella välillä otettu tutkijoiden nähtäväksi. Viime vuosien aikana täytteet ovat jälleen olleet tutkijoiden mielenkiinnon kohteena. SKS:n hanke Codices Fennici on koonnut Suomessa kirjoitettujen ja käytettyjen keskiaikaisten ja 1500-luvun käsikirjoitusten digitaalisen kokoelman. Kokoelma käsittää yli 200 käsikirjoitusta tai käsikirjoitusfragmenttia, jotka on kerätty yhteen eri maiden kirjastoista ja arkistoista. Hankkeen myötä laulukirjan täytteet otettiin uudelleen tutkimuksen kohteeksi. Arkit on kuvattu ja niiden sisällöstä laadittu tarkempi kuvaus ja litterointi. Kansien täytteitä voi tutkia netissä virtuaalisessa kirjastossa www.codicesfennici.fi.

Kansien täytteitä. Vasemmanpuoleisen sivun keskivaiheilta alkaa laulu Ad te domine levavi animam meam. Kuva: TMK/Mikko Kyynäräinen

Täytteiden lauluja ja käyttökontekstia kirkkovuodessa selviteltiin myös Valtapeliä-näyttelyn valmisteluvaiheessa. Työn lomassa mieleen tuli ajatus konserttien järjestämisestä. Olisipa hienoa, jos voisi kuulla kappaleita Piae Cantiones -laulukirjasta ja sen täytteistä! Linnamuusikko Anneliina Koskinen innostui heti ideasta. Kansien täytteiden laulut ovat fragmentaarisia, mutta kokonaiset laulut kaikuvat tänään Turun linnassa!

Ad te domine levavi animam meam -konsertti
Turun Vanha Musiikki ry
Sunnuntaina 17.9. klo 15 Turun linnan Kuninkaansalissa
Liput: 25/20 €, alle 16-vuotiaat maksutta.

Konsertti on jatkoa viime keväänä pidetylle Anneliina Koskisen konsertille, jossa kuultiin kappaleita laulukirjasta Piae Cantiones.

Päivi Lönnberg
Näyttelykuraattori

Kansien täytteiden sisältöä koskevat tiedot Anneliina Koskinen ja Jesse Keskiaho (Codices Fennici -hanke). Laulukirjan vaiheita on muisteltu myös arkistonhoitaja Henrik Swanljungin ja konservaattori Maarit Hirvilammen kanssa.