Kustaa Vaasa palaa Turun linnaan pienoisnäytelmän päähenkilönä

Kuningas Kustaa Vaasa on mies, joka ei turhia aikaile. Uusi luterilainen uskonto tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia sille, joka uskaltaa ne hyödyntää
 – ja Vaasahan uskaltaa!

Näin tiivistyy sunnuntaina 15.10. ensi-iltansa saavan Ruhtinasreformaatio-pienoisnäytelmän lähtökohta. Turun linnan Keskiaikaisessa kuninkaansalissa esitettävä näytelmä vie loppukesään 1530, jolloin kuningas Kustaa Vaasa vieraili linnassa. Näytelmä kertoo määrätietoisesta hallitsijasta, hänen toimeenpanemistaan uudistuksista sekä niiden vaikutuksista turkulaisten arkeen.

Idea näytelmästä syntyi viime syksynä, kun pohdimme oheisohjelmaa 1500-luvun uskonnollis-poliittisista kiemuroista ja Vaasa-suvun valtataisteluista kertovalle näyttelylle Valtapeliä – reformaatio Suomessa. Kustaa Vaasan vierailu linnassa on herkullinen lähtökohta näytelmälle, sillä tapahtumapaikka, päähenkilö ja ajankohta pohjautuvat todellisiin tapahtumiin. Näytelmän käsikirjoittajaksi kutsuttiin Emmi Louhivuori, joka on tuttu mm. Keskiaikaisten markkinoiden markkinanäytelmien käsikirjoittajana ja ohjaajana.

Näytelmän tarina alkoi hahmottua nopeasti, sillä Kustaa Vaasan valtakaudelta ei tapahtumia puutu. Vaasa nousi valtaistuimelle 1523 tilanteessa, jossa Ruotsi oli eronnut Kalmarin unionista. Kuningasta vaivasivat taloudelliset ongelmat ja poliittinen epävarmuus. Kustaa Vaasa ratkaisi tilanteen ryhtymällä keskittämään valtaa itselleen sekä uudistamalla ja tehostamalla valtakunnan keskus- ja paikallishallintoa sekä verotusta. Samaan aikaan edistetyn reformaation varjolla Vaasa saattoi ottaa kruunun haltuun kirkon valtavan omaisuuden ja syrjäyttää korkeat kirkonmiehet valtion tärkeistä viroista.

Kustaa Vaasa, Cornelius Arendtzin kopio 1540-luvulla maalatusta muotokuvasta, Kansallismuseo.

Louhivuori kertoo käsikirjoitusprosessissa lähteneensä liikkeelle Kustaa Vaasan monisärmäisestä persoonasta. ”Vaasa on näytelmän liikkeelle paneva voima. Hän on vahva ja itsetietoinen hallitsija, jonka käskyihin ja oikkuihin näytelmän muut roolihahmot yrittävät parhaansa mukaan sopeutua.” Louhivuoren mukaan pienoisnäytelmän keskeiseksi teemaksi nouseekin valta. ”Tanskalaisten sortovaltaa vastaan nousseesta Vaasasta tuli itse valtaan päästyään keinojakaihtamaton yksinvaltias, joka haali itselleen valtaa ja omaisuutta mistä suinkin irti sai”.

Vaasan toimeenpanemia uudistuksia tarkastellaan näytelmässä paikallisesta näkökulmasta. Turkulaisille Vaasan toimet näkyivät mm. Kuusiston piispanlinnan purkamisena ja kirkon omaisuuden takavarikoimisena. Ruhtinasreformaatio-näytelmässä nähdään, miten kirkon aarteet vilahtavat kruunun kirstuihin, Kuusiston piispanlinnan tiilet hyödynnetään linnan uudistustöihin ja kallisarvoiset kirkonkirjat saavat uuden käyttötarkoituksen linnan tilikirjojen kansina, Louhivuori kuvailee. Myös luostarien lakkauttaminen ja muutokset jumalanpalveluselämässä herättävät hämmennystä turkulaisten keskuudessa.

Kustaa Vaasan vuoden 1530 matkan tarkoituksena oli näyttäytyä valtakunnan itäisessä osassa ja tarkastaa toimeenpantujen uudistusten toteutumista. Näytelmän myötä Kustaa Vaasa palaa Turun linnaan.

Ruhtinasreformaatio

Käsikirjoitus ja ohjaus: Emmi Louhivuori
Rooleissa: Ikaros Ainasoja, Petra Lähde, Taina Malmikare, Kari Päiviö, Timo Salo

Esitykset Keskiaikaisessa kuninkaansalissa, kesto noin 30 minuuttia. Esitys alkaa linnan lipunmyyntiaulasta.

su 15.10. 14.30 ja 16

su 22.10. 14.30 ja 16

su 29.10. 14.30 ja 16

su 5.11. 14.30 ja 16

Näytelmäpäivinä järjestään myös yleisöopastukset Valtapeliä-näyttelyyn klo 15. Opastukselle ehtii klo 14.30 näytelmän jälkeen tai ennen klo 16 esitystä.

Hinta: linnan sisäänpääsymaksu + 3 €/hlö, jolla pääsee halutessaan myös yleisöopastukselle.