Kymmenen vuotta Kulttuuripolkua Turussa

Astrologin yöstä, tallirengin työstä ja kreivittären surullisesta kohtalosta
Turun linnan käytävillä kävi taas melkoinen vipinä, kun turkulaisten koulujen 5-6-luokat saapuivat  viikoilla 10 ja 11 kulttuuripolkuvierailulle linnaan. Koko ikäluokka, noin 1400 oppilasta, oli kutsuttu tutustumaan uuteen Turun linnan historiasta kertovaan näyttelyyn.

Perinteisesti maaliskuussa toteutettavan Kulttuuripolun nimenä oli tällä kertaa "Astrologin yöstä, tallirengin työstä ja kreivittären surullisesta kohtalosta” ja se tutustutti lapset henkilötarinoiden kautta linnan historiaan. Lasten kanssa ihmeteltiin Juhana-herttuan herkkupöytää, jossa pupujussi hyppää ulos piiraasta, pohdittiin lapsen asemaa tallipojan ja aseenkantajan näkökulmasta ja tutustuttiin astrologi-lääkärin parannuskeinoihin. Pietari Brahen pienoishovin äärellä kuultiin myös surullinen tarina kenraalikuvernöörin vaimosta, jonka surujuhlaa vietettiin Turun linnassa 1650.

Kulttuuripolkuvierailun ideana ei ole pelkkä museo-opastus, vaan vuorovaikutus museoammattilaisen kanssa. Pyrkimys on saada oppilaat tutustumaan paitsi kohteeseen, myös museoammatteihin ja museon tehtävään. Kierroksen lopuksi sovitettiin haarniskoita ja linnanneidon pukuja Ritarisalissa ja osallistuttiin mediatyöpajaan. Ennen vanhaan lapset tuotiin väkipakolla museoon. Nyt heitä on vaikea saada lähtemään sieltä ulos.

Arvon neidot ja herrat, osaako joku teistä kirjoittaa? Kuva: Mikko Kyynäräinen/TMM

Tanssin pyörteissä keskiaikaisessa kuninkaansalissa. Tanssi kuului poikien ja tyttöjen hovikasvatukseen. Kuva: Mikko Kyynäräinen/TMM

Kehrääminen oli entisinä aikoina joka naisen taito. Joko tytöillä kapiot on valmiina? Kuva: Mikko Kyynäräinen/TMM

Gobeliinien kudonta oli 1600-luvulla miesten työtä. Kuva: Tea Langh/TMM

Valmistetaan Pietari Brahelle ja Kristiina Katariinalle asusteet pitsejä myöten. Kuva: Tea Langh/TMM

Mutta mikä on Kulttuuripolku

Miltei tasan kymmenen vuotta sitten, maaliskuun 31. päivänä vuonna 2004, kulttuuritoimenjohtaja Keijo Perälä ja opetustoimenjohtaja Turkka Hietanen allekirjoittivat kulttuuripolkusopimuksen, jolla taattiin kaikkien Turun peruskoululaisten oikeus vierailla Turun kulttuurilaitoksissa: kirjastoissa, museoissa, teatterissa, konserteissa ja elokuvissa.  Käynnit sisällytettiin opetussuunnitelmaan, joten kaikki lapset tulivat niiden piiriin. Sopimus allekirjoitettiin myös ruotsinkielisenä. Kulttuuripolkusopimuksessa varattiin matkarahat koululaisten opintokäyntejä varten.

Käynnit kirjattiin koulujen opetussuunnitelmaan oppiaineittain. Tämän suunnitelman mukaan 5-6-luokkien oppilaat vierailevat historiantunnilla Turun linnassa perehtymässä Ruotsin vallan ajan historiaan ja 7-luokkalaiset Luostarinmäellä esiteollisen ajan ammatteihin ja kaupunkielämään.  5-luokkien ohjelmaan kuuluu kuvataidekäynti Wäinö Aaltosen museossa.

Koulut ovat ottaneet Kulttuuripolun vaihtelevasti vastaan. Toisinaan esimerkiksi linnan osallistujamäärä on lähennellyt sataa prosenttia ikäluokasta, yleisimmin päästään 80%:n tienoille. Joinakin vuosina koulut ovat jättäneet maksuttoman käynnin väliin vetoamalla matkakustannuksiin.

Kulttuuripolku oli jo syntyessään Turun kaupungin ylpeys, tänne saapui delegaatioita ympäri maata tutustumaan siihen. Monet Suomen kunnat, muun muassa Helsinki ja Espoo, alkoivat toteuttaa samaa mallia. Parhaillaan ollaan laatimassa uusia valtakunnallisia ja kuntakohtaisia opetussuunnitelmia. Kulttuurilaitosten pyrkimyksenä on taloudellisista uhista huolimatta saada Turun Kulttuuripolku edelleen kirjatuksi uusiin opetussuunnitelmiin, sillä Kulttuuripolku on myös osa museoiden saavutettavuutta – kulttuuri kuuluu kaikille.

Seija Väärä