Viime lauantaina 7.11. linnassa vietettiin viidettä kertaa Tonttupäivää. Perheen pienimmät pääsivät taas kurkistamaan tonttujen maailmaan. Turun linnan 700-vuotias tonttu-ukko, kaikkien Suomen tonttujen kantaisä, oli kutsunut paikalle sukulaistonttujaan. Kotitontut, riihitontut ja saunatontut ovat ujoja, mutta tarkkasilmäiset pienet vieraat näkivät heistä kyllä vilahduksia.
Tonttupäivä on aika nuori tapahtuma verrattuna vaikkapa Ritaripäiviin, jotka ovat kuuluneet linnan ohjelmistoon 1970-luvulta alkaen. Tapahtuma houkutteli tällä kertaa lähes 800 kävijää ja monille perheille Tonttupäivästä on muodostunut mukava isänpäivän aaton perinne.
Kello lähestyy kymmentä ja linnan väki kiiruhtaa paikalleen kierroksen varrelle ja tapahtumapisteisiin.
Turun Taideakatemian opiskelijat pitivät jännittäviä draamallisia satuhetkiä.
Turun linnan tonttu-ukko -hahmo perustuu vuonna 1849 julkaistuun Sakari Topeliuksen satuun. Sadussa linnassa asuva tonttu-ukko seuraa linnan elämänmenoa Murri-kissansa kanssa ja tekee pieniä kepposiaan. Hylätyt tavarat muuttuvat linnan haltiatontun aarrekammiossa kultaisiksi ja lakkiaan kääntämällä tonttu-ukko voi muuttua näkymättömäksi. Tonttu-ukon tarina on saanut jatkoa uudessa, Nina Lepokorven kirjoittamassa ja Kirsi Haapamäen kuvittamassa kirjassa Tonttu-ukko tarinoi. Nina oli paikalla kertomassa uudesta kirjastaan.
Pajassa painettiin kortteja ja tehtiin paperisuikaleista punomalla perinteisiä kuusenkoristeita.
Opastettu kierros huipentui tanssiin Eteläisessä salissa nokkahuilun ja viulun säestyksellä.
Askareistaan huolehtivia tonttuja vilahti siellä täällä...
Turun linnan tonttu-ukko kiipesi Portinvartijan kamariin ja kyseli, että sotaväkeäkös tänne on tullut, kun niin kova töminä kuuluu kellariin saakka!
Kuvat: Päivi Lönnberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti