Nyt saatavana Coco Pyhä Ramattu Suomexi

Tänään tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martin Luther julkaisi 95 kirkon harjoittamaa anekauppaa kritisoivaa teesiään. Lutherin herättämä keskustelu leimahti ennennäkemättömällä voimalla, ja sen vaikutukset levisivät myös Ruotsin valtakuntaan. Ruotsin itäiseen osaan, Suomeen reformaatio tuli erityisesti Turun ja Viipurin kautta.

Yksi Martin Lutherin keskeisistä ajatuksista oli, että jokaisen tulisi saada itse tutustua kristillisen opin perusteisiin. Suomen kirjakielen syntyminen tämän ajatuksen toteuttamiseksi onkin merkittävimpiä reformaation vaikutuksia Suomessa. Pitkällä aikavälillä myös kansan opettaminen lukemaan pohjautuu tähän Lutherin ajatukseen.

Mutta tiedätkö milloin Raamattu julkaistiin ensimmäisen kerran kokonaan suomeksi? Vastaus on vuonna 1642. Tuolloin Ruotsia hallitsi kuningatar Kristiina, joten ensimmäinen suomenkielinen Raamattu ”Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi” tunnetaan myös nimellä Kristiinan Raamattu. Kuusikiloisesta kirjajärkäleestä otettiin Tukholmassa 1200 kappaleen painos, josta 750 kappaletta tuli Suomeen.

Ajan hammas on puraissut ensimmäisen suomenkielisen Raamatun nimiölehteä.

Raamatulla on painoa noin kuusi kiloa. Suuret metallihelat suojaavat kirjan nahkaisia kansia.

Raamatun käännöstyö ja saattaminen painokuntoon oli pitkä prosessi. Mikael Agricola aloitti kääntämisen 1530-luvulla työskennellessään Turun piispan palveluksessa. Työ jatkui Wittenbergissä, jonne Agricola matkusti 1536 opiskelemaan latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Uuden Testamentin käännös valmistui vuonna 1548. Agricola käänsi myös Vanhaa Testamenttia luultavasti avustajien kanssa yhdessä, mutta työ jäi kesken. Käännöstyöhön palattiin vuonna 1602, kun kuningas Kaarle IX asetti komitean valmistelemaan Raamatun suomennosta. Vieläkään projekti ei edennyt kovin nopealla aikataululla. Lopullinen käännös perustuu heprean ja kreikankielisiin teksteihin, mutta käännöksessä on seurattu myös Lutherin saksannosta ja uudistettua ruotsinnosta vuodelta 1618 (ns. Kustaa II Adolfin Raamattu). Raamatun käännöksen tyylieroja hiottiin vastaamaan tavoitetta hyvästä ja puhtaasta suomesta. Lopulta vuonna 1642 ensimmäinen suomenkielinen Raamattu tuli painosta. Ruotsinkielinen Raamattu oli käännetty jo 101 vuotta aiemmin, vuonna 1541 (ns. Kustaa Vaasan Raamattu).

Kristiinan Raamatun kirjaintyyppi on saksalainen fraktuura, joka on suht helposti nykylukijankin luettavissa. Kirjan kuvituksena on saksalaisen Jacob Moresin puupiirroksia. Piirrokset kuuluvat 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun suosituimpiin, luterilaisten Raamattujen kuvituksiin.

Kuvassa vasemmalla suomenkielinen Kristiinan Raamattu (1642) ja oikealla ruotsinkielinen Kustaa II Adolfin Raamattu (1618). Kuvanottohetkellä oli mietinnässä miltä aukeamalta Raamatut avataan näyttelyyn ja mitä valittu aukeama kertoisi reformaatioajasta.

Kristiinan Raamattuun liittyy myös dramatiikkaa. Kuningatar luopui kruunusta vuonna 1654. Kruunusta luopumisen taustalla oli Kristiinan halu kääntyä katoliseen uskoon ja muuttaa Roomaan. Ruotsin lisäksi kuningattaren päätös kohahdutti koko Eurooppaa. Protestanttisen Ruotsin kuningattaren kääntyminen oli suuri voitto katoliselle kirkolle ja paaville. Joidenkin kuningatar Kristiinan aikana painettujen Raamattujen alussa oli hallitsijattaren kuparipiirroskuva. Hänen luovuttuaan kruunusta ja käännyttyä katoliseen uskoon kuvia revittiin irti monista Raamatuista. Turun museokeskuksen kokoelmiin kuuluvassa Raamatussa Kristiinan kuvaa ei ole, mutta siinä ei myöskään näy merkkejä revitystä sivusta.

Päivi Lönnberg

Näyttelykuraattori

Kuvat Mikko Kyynäräinen ja Päivi Lönnberg

Lisää luettavaa:

http://www.helsinki.fi/vvks/katsaus_vanhaan_kirjallisuuteen/3_1640-1700/index.html