Ritaripäiviltä vauhtia uuteen vuoteen

Tule Turun linnan Ritaripäiville 2.­–3.1.2016. Tapaa linnan sotureita, pukeudu haarniskaan tai linnanneidon asuun ja kuuntele Tonttu-ukon tarinoita.  Askartele jotain kivaa Linnan Pajassa, ihastele piparkakkumestarin luomuksia ja seuraa jousiammuntanäytöksiä. Tanssi vauhdikkaan musiikin tahdissa, perehdy käsityöläisten monipuolisiin töihin ja kuule luostarilaitoksen roolista keskiajalla. Osallistu opastetulle kierrokselle tai kiertele linnaa omatoimisesti.

Tekisitkö linnan ammatinvalintatestin? Ota linnan aulasta mukaasi kortti ja kerää siihen leimoja suoritettuasi erilaisia tehtäväpisteitä. Olisiko sinusta vaikka linnan narriksi, kirjuriksi tai aseenkantajaksi?

Pyöreän tornin vankilat ovat olleet pitkään suljettuina korjausten vuoksi, mutta ne avautuvat Ritaripäiviksi. Käy kiertämässä myös linnan mielenkiintoisissa näyttelyissä. Nähtävää ja koettavaa riittää linnassa vaikka koko päiväksi.

Koko perheen opastukset päälinnassa

·       Suomeksi klo 10.20 alkaen 20 min välein, viimeinen kierros alkaa klo 16.20

·       Ruotsiksi 11.10, 12.10, 13.10, 14.10, 15.10, 16.10

·       Venäjäksi 10.30, 12.30, 14.30, 16.30

Turun linna on avoinna klo 10–18. Ohjelma päättyy klo 17.

Pääsyliput lapset (4-15 v) 5 €, aikuiset 11 €, perhelippu 28 €. Alle 4-vuotiaat veloituksetta.

1600-luvun sotaväkeä linnalla

Sunnuntaina 13.12.2015 voi Turun linnalla tavata 1600-luvun sotilaita. Kello 11 heidän upseerinsa pitää äksiisiharjoitukset uusille rekryyteille. 1600-luvun alkupuoliskolla Ruotsin kuningaskunta, johon koko Suomikin kuului, oli osallisena nk. 30-vuotisessa sodassa. Suurin osa Suomesta sotaan lähteneistä miehistä ei suinkaan ollut Euroopassa pahamaineisen kuuluisia kevyen ratsuväen "hakkapeliittoja" vaan jalkaväen musketöörejä ja pikenöörejä. Toisin kuin ratsuväen vapaaehtoiset sotaanlähtijät, jalkaväen miehet kutsuttiin palvelukseen väenotoilla, joissa joka kymmenes mies määrättiin palvelukseen ja loput yhdeksän saivat maksaa hänen varusteensa. Paitsi että nämä miehet sotivat kaukomailla kuningaskunnan sodissa, he myös miehittivät kotimaamme linnoja.

Tule linnalle näkemään suurvalta-ajan äksiisiä, tapaamaan tuon aikakauden sotaväkeä ja kokemaan aikakaudesta kertovan ja juuri ensi-iltansa saaneen Mika Kaurismäen ohjaaman elokuvan pohjalta tehty näyttely Tyttökuningas, joka kertoo Kuningatar Kristiinasta, aikansa erikoislaatuisesta monarkista.

Sotaväkeä linnalla esittää historianelävöitysryhmä GARS. Lue lisää:

http://gars.harmaasudet.fi/

Jani Hyväri

Lasten itsenäisyyspäivän vastaanotto Turun linnassa

Suuri joukko turkulaisia 6-luokkalaisia saapui perjantaina 4.12. jo hieman ennakkoon juhlistamaan Suomen itsenäisyyspäivää Turun linnaan. Tänä vuonna kutsu vieraille oli lähtenyt juuri valtaan nousseelta kuningatar Kristiinalta eli juhlaa vietettiin tänä vuonna 1600-luvun hengessä. Jo perinteeksi muodostuneeseen tilaisuuteen saapui tänä vuonna 290 oppilasta. Ensimmäisenä vieraita vastaanottamassa oli valtakunnankansleri Axel Oxenstierna, joka johdatti juhlavieraat linnan ala-aulasta Kuninkaansaliin.

Juhlahuoneistossa vieraat vastaanotti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen ja rouva Kaija Lehtinen kättelemällä kaikki vieraat, jonka jälkeen vieraat pääsivät nauttimaan tervetuliaismaljan. Juhlallisuudet jatkuivat Seppo Lehtisen tervetulopuheella sekä Turun Seudun musiikkioppilaitoksen huiluryhmän musiikkiesityksellä.

Myös itse kuningatar Kristiina, yhdessä tätinsä Katariinan kanssa tulivat tervehtimään juhlavieraita. Hyväkäytöksiset nuoret vieraat vastaanottivat kuningattaren hovin tapoihin kuuluen niiaamalla tai kumartamalla, jonka Kristiinan kasvatuksesta vastannut kansleri Oxenstierna opetti juhlavieraille ennen kuningattaren saapumista. Vieraat saivat myös kuulla kuningattaren koulutuksesta, harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista. Juhlatilaisuus päättyi Maamme lauluun, jonka jälkeen kuningattaren johdolla juhlavieraat siirtyivät Kuningattaren saliin nauttimaan kuningatar Kristiinan nimikkoleivokset. Tilaisuuden lopuksi sivistystoimialajohtaja Timo Jalonen ja museopalvelujohtaja Olli Immonen palkitsivat juhlatilaisuuden parhaan käyttäytyjän Turun museokeskuksen uudella, Tonttu-ukko tarinoi -satukirjalla.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Teksti Heidi Aalto
Kuvat Susanna Lahtinen

Tunnelmia Keisarillisten lahjojen avajaisista

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyn avajaisia vietettiin eilen Turun linnassa. Hurjasta säästä huolimatta tilaisuus oli täynnä aiheesta kiinnostuneita vieraita. Museopalvelujohtaja Olli Immonen ja Venäjän Turun pääkonsuli Zufar A. Khusnitdinov lausuivat tervehdyssanat. Näyttelyn avasi Pavlovskin valtiollisen museon johtaja Vera Dementjeva viihdyttävällä puheellaan. Maljoja nostettiin useaan otteeseen ja ilta huipentui paikoin tungokseen asti näyttelyn puolella.

Tässä muutamia kuvia tilaisuudesta. Avajaispuhujista saadaan toivottavasti pari kuvaa lisättyä vielä myöhemmin.

 Avajaispuheet kuultiin Bryggman-salissa.

 Pavlovskin valtiollisen museon johtaja Vera Dementjeva (selin vasemmalla) kertoo näyttelyesineistä.

 

Näyttelyn kuraattorit Päivi Lönnberg Turusta ja Satu Ståhlberg Lappeerannasta.

Näyttely on auki 5.12.2015 - 3.4.2016. Yleisöopastuksia on joulukuussa 20.12. asti lauantaisin ja sunnuntaisin klo 14.00. Museokauppa Fataburissa on myytävänä näyttelyjulkaisua, joka sisältää tietoa keisarillisesta lahjakulttuurista ja näyttelyn esineistä. Fataburissa on myynnissä myös kauniita paketteja varten lahjapaperia, kahta eri kokoa lahjakasseja sekä pakettikortteja.

Kuvat: Päivi Lönnberg ja Mats Sjöström

Lähes valmista...

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyn avajaiset ovat aivan pian! Näyttelyä on pystytetty intensiivisesti muutaman viikon ajan. Työt ovat sujuneet sulavasti kokeneen porukan kanssa. Oman väen vahvistukseksi saimme Pavlovskista Olgan ja Irinan, jotka olivat mukana esineiden purkuvaiheessa. Tässä hieman tunnelmia työmaalta viikkojen varrelta.

Nyt on jo lähes valmista ja työmaalla tehdään enää viimeistelytöitä: siivoamista, tekstien kiinnitystä ja valojen säätöä.

Ensimmäinen vaihe työmaalla. Isojen vitriinien pohjat on tuotu paikoilleen ja kehysten rakentaminen alkaa. 

Homma etenee ripeästi. Lappeenrannan museoiden vastaava museomestari Seppo Mustola kävi tutustumassa rakenteisiin. Näyttely siirtyy Turun linnasta Etelä-Karjalan museoon ensi keväänä.

Odotettu lahjakuorma saapui pitkän matkan jälkeen eräänä yönä. Purkaminen sujui nopeasti ketjussa, kun saimme apuun lisäkäsiä linnasta ja WAMista.

Huonekalukonservaattorimme Sari Selkee piti huolen, että kaikilla oli hansikkaat, kun työkalujen sijaan alettiin käsitellä keisarillisia lahjoja.

Esineiden purkua kuljetuslaatikoista. Museomestari Tony Saari avaa laatikkoa ja tutkija Olga Bazenova Pavlovskista purkaa.

Olga, Irina Mikhailova ja konservaattori Maarit Hirvilammi tarkastavat esineiden kuntoa ennen niiden siirtämistä vitriineihin. Taustalla museomestari Tony Saari ja pääkonservaattori Mats Sjöström pohtivat valaistusta.

Vitriinien lasit vielä kiiltäviksi ja paikoilleen.

Kiitos kaikille rakentamisessa mukana olleille! Näyttely avautuu yleisölle lauantaina 5.12. ja on auki 3.4.2016 saakka.

Päivi Lönnberg

Vihreää, kultaa ja valkoista

Yksi hauskimmista vaiheista näyttelyn suunnittelussa on tilasuunnittelu ja näyttelyn visuaalisen ilmeen ideoiminen. Vitriinit voi rakentaa ja järjestää tilaan lukemattomilla eri tavoilla ja kaikki maailman värit ja materiaalit ovat ainakin teoriassa mahdollisia. Näyttely- tai sisustusarkkitehdin käyttäminen linnan näyttelyiden suunnittelussa vaihtelee. Tilapäiset näyttelyt on usein tehty omin voimin ja niin tälläkin kertaa.  
 
Ideoita näyttelyn värimaailmasta. Vasemmanpuoleinen kuva on interiöörinäkymä Pavlovskin palatsista.

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista tulee esille päälinnan ylimpään kerrokseen, Eteläiseen näyttelyhalliin. Varsinainen vaihtuvien näyttelyiden tila, Iso Linnantupa, oli aluksi suunnitelmissa, mutta tilan vaihtamiseen päädyttiin, jotta suosittu Tyttökuningas-näyttely saisi jatkoaikaa. Eteläinen näyttelyhalli on ollut pääasiassa pysyvien näyttelyiden käytössä, joten tila oli koko työryhmälle melko vieras. Suunnittelu alkoikin ihan alusta eli mittakaavan laatimisesta pohjapiirustukseen.

Linna ei päästä näyttelysuunnittelijaa helpolla. Tämän tilan haasteita olivat mm. holvatun katon pilareiden väliin jäävät syvennykset, erikorkuiset kattopinnat, ikkuna-aukot, tilasta jatkuva käytävä, jonka neljä kiinteää vitriiniä oli hyödynnettävä, kävijöiden kulkusuunta tilan halki päästä päähän sekä huoltotilat, joihin oli varmistettava pääsy. Lisäksi rakennuspalikoiden pitäisi mielellään mahtua hissiin, sillä 6. kerrokseen on aika monta porrasta. Näyttely jatkaa meiltä ensi keväänä Lappeenrantaan eli vitriinit oli vielä mietittävä niin, että ne voidaan purkaa ja koota uudelleen ja asetella eri tavalla.

 
Eteläinen näyttelyhalli linnan kunnostuksen jälkeen. Kuva: TMK arkisto

Tilasuunnitteluun on olemassa monenlaisia ohjelmia, mutta itse olen käyttänyt InDesignia, jossa erikokoisten ja mallisten palikoiden piirtely ja siirtely pohjapiirustuksen päällä sujuu mukavasti. Esineiden ryhmittelyn tuloksena näyttelyn muodoksi hioutui muutama suurempi, osittain kalustettu vitriini ja pienempiä lasikuutioita, joihin tulee esille esinenostoja. Vitriinien mittoja viimeisteltiin rakentajien kanssa useamman kerran. Pyrimme etsimään ratkaisua, jossa pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevia vitriiniosia niin, että samalla pienehköön tilaan jäisi mahdollisimman paljon tyhjää lattiapintaa. Seitsemäs versio pohjapiirustuksesta julistettiin valmiiksi ja sen pohjalta rakentajat pääsivät tilaamaan materiaaleja ja valmistelemaan vitriinien osia.

Näyttelyn värimaailman ja esineiden esillepanoratkaisujen miettiminen toi kivaa vaihtelua välillä loputtomalta tuntuvan vitriinitetriksen lomaan. Värimaailmaan sain innoituksen Pavlovskin palatsin saleista. Useammassa tilassa toistuu vaalea vihreä, kulta ja valkoinen. Kokosin ideakuvia ja värinäytteitä, joiden pohjalta graafikko Ulla Kujansuu loihti näyttelylle kauniin ilmeen. Lopullisia materiaalivalintoja testattiin paikan päällä linnassa oikeissa valoissa. Valon värillä ja materiaaleilla ja niiden tekstuurilla on valtavan suuri vaikutus siihen, minkä värisenä jokin sävy lopulta näyttäytyy näyttelytilassa. Oman jännityksensä tuo vielä materiaalien painaminen.

Näyttelyn visuaalista ilmettä ja fonttikoa testataan näyttelytilassa.

Vitriiniseinien tulostusjäljen tarkastusta.

Vitriinien seinät ovat tulleet painosta, tarvittavat hankinnat on tehty, esineitä pakataan Pietarissa, maastavientilupienkin pitäisi olla vihdoin kunnossa… Omalta osaltani suurin työ on tehty ja kapula heitetty rakentajille ja konservaattoreille, joiden käsissä suunnitelmat muuttuvat todeksi. Jännittää!

Teksti ja kuvat: Päivi Lönnberg

Sisältötyötä keisarillisten lahjojen parissa

Näyttelyn sisällön suunnitteleminen on aika mutkikas palapeli. Valmiissa näyttelyssä palaset ovat kohdallaan, mutta niiden sovittelemiseen uppoaa työtunteja. Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyn suunnittelussa lähtökohta oli pitkä venäjänkielinen, postimerkin kokoisilla kuvilla varustettu esinelista. Päätin aloittaa satoja esineitä sisältävän listan purkamisen järjestämällä esineet ensin ajalliseen järjestykseen ja sitten taulukoiksi lahjojen antajien ja saajien mukaan. Tällaisen jaottelun ja ristiin vertailun tuloksena esineet tulivat tutuiksi ja joukosta alkoi hahmottua muutamia keskeisiä lahjojen saajia ja tilanteita. Näin alkoi hahmottua näyttelyn punainen lanka ja pohja esineiden ryhmittelylle vitriineihin.

Jatkoin esineiden järjestelyä pohtimalla esineiden välisiä yhtymäkohtia ja mitkä esineet sopisivat myös visuaalisesti keskenään yhteen. Pyörittelin esineitä ja esineyhdistelmiä tietokoneella taitto-ohjelmaan piirtämissäni vitriineissä ja listoina paperilla. Suunnittelua helpottamaan teippasin työpöydälleni käytössä olevien pienempien vitriinien kokoiset ruudut, joihin hahmottelin asettelua paperista leikattujen ”esineiden” avulla. Kuinkahan moneen erilaiseen yhdistelmään 150 esinettä taipuu... Aika montaa on tullut kokeiltua! Se, että esineet ovat Pavlovskissa näyttelyn pystytykseen saakka, on nostanut suunnittelutyön vaikeusastetta. Esineiden materiaalin tuntu ja mittasuhteet eivät aina välity kuvista ja monen esineen kohdalla olen kerta toisensa jälkeen yllättynyt, että ne ovat luonnossa niin suuria, pieniä, hentoja, raskaita jne. Aivan lopullinen näyttelyn esillepano on siis yllätys jopa itselleni, sillä näen vasta pystytysvaiheessa esineet ensi kertaa rinnakkain.

Vitriinissä on tilaa 50 x 50 cm eli liian vähän näille "posliiniastioille" - on keksittävä jokin muu paikka näille.

Erään vitriinin lopullinen asettelu mittakaavassa edestä ja ylhäältä päin.

Sain lisätietoa esineistä ja niihin liittyvistä tarinoista viime talven ja kevään aikana, kun Pavlovskin tutkijat toimittivat etsimiään ja kirjoittamiaan tekstejä näyttelyä ja näyttelyyn liittyvää julkaisua varten. Pavlovskissa on tehty paljon töitä esineiden tarinoiden selvittämiseksi esimerkiksi keisarillisten päiväkirjoista. Tiedonhakuvaiheessa apuna olivat myös korkeakouluharjoittelija Heidi Pitkänen ja projektityöntekijä, kääntäjä Suvi Virtanen. Heidi kävi läpi hurjan pinon kirjallisuutta ja poimi talteen tiedon muruja sieltä täältä. Suvi puolestaan käänsi nivaskan venäjänkielisiä artikkeleita.

Luku-urakkaa näyttelytekstien kirjoittamista varten.

Viime kevät ja kesä kuluivat esineyhdistelmien sovitteluun, tiedonhakuun ja kirjoittamiseen sekä tilasuunnitteluun. Kesäloman koittaessa valmiit näyttelytekstit jäivät odottamaan loman jälkeen levännein silmin tehtävää oikolukua. Rakentajia ja graafikkoa varten pöydälle jäivät odottamaan näyttelyn värimaailma ja tilasuunnitelma.

Teksti ja kuvat Päivi Lönnberg

Kuvia Tonttupäivästä

Viime lauantaina 7.11. linnassa vietettiin viidettä kertaa Tonttupäivää. Perheen pienimmät pääsivät taas kurkistamaan tonttujen maailmaan. Turun linnan 700-vuotias tonttu-ukko, kaik­kien Suomen tonttujen kantaisä, oli kutsunut paikalle sukulaistonttujaan. Kotitontut, riihitontut ja saunatontut ovat ujoja, mutta tarkkasilmäiset pienet vieraat näkivät heistä kyllä vilahduksia.

Tonttupäivä on aika nuori tapahtuma verrattuna vaikkapa Ritaripäiviin, jotka ovat kuuluneet linnan ohjelmistoon 1970-luvulta alkaen. Tapahtuma houkutteli tällä kertaa lähes 800 kävijää ja monille perheille Tonttupäivästä on muodostunut mukava isänpäivän aaton perinne.

Kello lähestyy kymmentä ja linnan väki kiiruhtaa paikalleen kierroksen varrelle ja tapahtumapisteisiin.

Turun Taideakatemian opiskelijat pitivät jännittäviä draamallisia satuhetkiä.

Turun linnan tonttu-ukko -hahmo perustuu vuonna 1849 julkaistuun Sakari Topeliuksen satuun. Sadussa lin­nassa asuva tonttu-ukko seuraa linnan elämänmenoa Murri-kissansa kanssa ja tekee pieniä kepposiaan. Hylätyt tavarat muuttuvat linnan haltiatontun aarrekammiossa kultaisiksi ja lakkiaan kääntämällä tonttu-ukko voi muut­tua näkymättömäksi. Tonttu-ukon tarina on saanut jatkoa uudessa, Nina Lepokorven kirjoittamassa ja Kirsi Haapamäen kuvittamassa kirjassa Tonttu-ukko tarinoi. Nina oli paikalla kertomassa uudesta kirjastaan.

 Pajassa painettiin kortteja ja tehtiin paperisuikaleista punomalla perinteisiä kuusenkoristeita.

Opastettu kierros huipentui tanssiin Eteläisessä salissa nokkahuilun ja viulun säestyksellä.

Askareistaan huolehtivia tonttuja vilahti siellä täällä...

 

Turun linnan tonttu-ukko kiipesi Portinvartijan kamariin ja kyseli, että sotaväkeäkös tänne on tullut, kun niin kova töminä kuuluu kellariin saakka!


Kuvat: Päivi Lönnberg

Turun linnassa vietetään Tonttupäivää la 7.11.

Turun linnan Tonttu-ukko on yhtä vanha kuin Turun linna, yli 700-vuotias. Tonttu on ollut läsnä todistamassa linnan historian tapahtumia ja hän on nähnyt monenmoista piirityksistä haamuihin ja kuninkaan vierailuista renessanssipitoihin. Tulevana lauantaina, isänpäivän aattona vietetään odotettua Tonttupäivää!
 
Tänä vuonna Turun linnan Tonttu-ukko on kutsunut vieraakseen muutamia haltiatonttuja, joita saattaakin nähdä linnassa arkisten askareiden parissa. Haltiatontut ovat hieman arkoja ja äkäisiäkin, mutta pohjimmiltaan kuitenkin hyväsydämisiä ja kilttejä!
 
Tonttupäivänä voi osallistua opastetulle kierrokselle päälinnassa ja kuulla linnan historiaa oppaiden kertomana tonttu-ukon näkökulmasta. Esilinnan puolella, Linnan Pajassa voi valmistaa tonttukortteja työpajatonttujen avustuksella. Esilinnan näyttelyissä kierrellessä pääsee suorittamaan visaisia tonttutehtäviä. Suosittu Ritarisali on tietenkin myös avoinna. Siellä saa sovittaa ylleen linnanneidon pukuja tai ritarin haarniskaa.
 
Sakari Topeliuksen kirjoittama satu Turun linnan Tonttu-ukosta sai jatkoa tänä vuonna, kun Nina Lepokorven teos Tonttu-ukko tarinoi, julkaistiin. Kirjaa saa ostaa museokauppa Fataburista ja tekijä itsekin on tavattavissa linnassa. Osallistu myös Turun Taideakatemian opiskelijoiden ohjaamaan draamapajaan, jotka alkavat klo 11, 12, 14, 15 ja 16. Linnassa voi viettää vaikka koko päivän!
 
Tonttupäivän opastetut kierrokset lähtevät 10–15 minuutin välein alkaen klo 10.10. Viimeinen kierros lähtee klo 16.00. Ruotsinkieliset kierrokset lähtevät klo 11.55, 13.55 ja 15.55. Ohjelma päättyy klo 17.
 
Näkymättömiin!

Elokuvapuvustaja seuraa tutkimustiedon punaista lankaa

Joulukuussa elokuvateattereihin tulevan Mika Kaurismäen Tyttökuningas-elokuvan puvustaja Marjatta Nissinen luennoi viime viikonloppuna Turun linnassa elokuvapuvustuksesta. Luento oli osa Turun linnan Pajan aikuisille suunniteltua Aikuisten salonki -luentosarjaa. Tänä syksynä on pureuduttu erityisesti kuningatar Kristiinan aikakauteen, 1600-lukuun. Marjatta Nissisen luento keräsi paikalle runsaan joukon kuulijoita.

Elokuvaa katsoessa ja tarinan maailmaan uppotuessa ja eläytyessä ei tule ajatelleeksi, miten valtava työ elokuvapuvustuksessa oikein on. Erityisesti historiallisten elokuvien, kuten Tyttökuningas-elokuvan puvustuksen taustalla on suunnittelijan lisäksi valtava joukko erilaisia käsityöläisiä ja alan huippuosaajia kengäntekijöistä pitsinnyplääjään. Kaikkea tekemistä edeltää kuitenkin suunnittelijan tekemä perinpohjainen tutkimustyö aikakauden asuista ja asusteista. 

Kaksi esimerkkiä Marjatta Nissisen suunnittelemista puvuista Tyttökuningas-elokuvaan.

Nissinen kertoi luennolla, miten suunnittelun pohjalla ovat paitsi ohjaajan näkemykset lopputuloksesta, myös tietty aikakausi, johon elokuvan tapahtumat sijoittuvat. Tyttökuningas-elokuvassa eletään vuosia 1632–1654. Nissisen täytyi ottaa suuunnittelutyössään huomioon esimerkiksi aikakauden kansainvälisen politiikan, 30-vuotisen sodan, Ruotsin sisäpolitiikan ja tapakulttuurin vaikutukset. Näiden lisäksi puvustuksen taustalla vaikuttivat Kristiinan henkilöhistoriaan liittyvät tapahtumat ja henkilöt. Näitä kaikkia tutkimalla hän pääsi viimein itse puvustukseen liittyviin valintoihin ja päätöksiin, kuten mitä materiaaleja asuissa voisi käyttää, miten asut tulisi kaavoittaa, miten ompelijoiden tulisi työskennellä, millaisia alusvaatteita tulisi valmistaa, millaisia turkiksia, saappaita, hattuja, huntuja, kypäriä, hevosten satuloita ja loimia sekä sotilaallisia varusteita tulisi valmistaa. Lisäksi Nissisen tuli suunnitteluvaiheessa huomioida, miten eri raaka-aineiden heijastumat ja pinnan struktuuri, puvun muoto, vaaleiden ja tummien osien vaihtelu sekä yksityiskohdat näkyivät eri kohtauksissa. Asujen tuli sopia näyttelijän ylle kuin hansikas ja lisäksi asun tuli sopia kohtaukseen ja kohtauksen lavasteisiin ja valaistukseen sekä kuvakulmiin täydellisesti. Tutkimustyössä maalauksia luotettavimmiksi 1600-luvun kuvalähteiksi osoittautuivat kuivaneulalla tehdyt gravyyri-piirustukset, jotka tehtiin usein nopeasti luonnostellen itse tapahtumassa ja painettiin tapahtuman jälkeen. Maalausten ja itse tapahtumien välillä taas saattoi olla liian pitkä aika ja maalauksissa taiteilija saattoi ottaa hyvinkin suuria vapauksia.

Tyttökuningas-elokuvan puvustus vaati lukemattomia työtunteja; yhteen naisen asuun saattoi esimerkiksi mennä peräti 20 metriä kangasta ja aikakauden tapaan myös elokuvan asujen koristeelliset yksityiskohdat tehtiin käsin ompelemalla. Elokuvaan valmistettujen asujen määrä oli valtava, sillä yksin Kuningatar Kristiinan roolia varten valmistetiin 32 asua. Tärkeänä apuna puvustuksen valmistamisessa olivat esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun Mynämäen yksikön vaatetusmuotoilun suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan pian elokuvateattereihin saapuvaa elokuvaa, jossa voi ihailla puvustuksen lisäksi upeaa näyttelijäntyötä sekä taustalla komeilevaa Turun linnaa. Ja muistattehan, että elokuvan pukuja on mahdollista nähdä vielä 10.1.2016 asti jatkuvassa Tyttökuningas-näyttelyssä Turun linnassa!

Teksti: Maria Huokkola 

Kuvat: Maria Huokkola ja Martti Puhakka

150 valintaa

Näyttelyn avajaiset alkavat olla jo aika lähellä ja yleisö pääsee pian näkemään lähes kahden vuoden työn tuloksen. Näyttelyn aihe – keisarilliset lahjat – valikoitiin yhdessä Lappeenrannan museoiden ja Pavlovskin palatsimuseon kanssa. Ensimmäiset neuvottelut pidettiin keväällä 2014 Pietarissa. Tuolloin painopiste oli enemmän Fabérgen tuotannossa, mutta aihe jalostui esittelemään keisarillista lahjakulttuuria laajemminkin.

Pavlovskin palatsimuseon kokoelmissa on paljon keisariperheen saamia lahjoja. Lahjat olivat olennainen osa niin hallitsijaperheen virallista kuin yksityistäkin elämää. Pavlovskin palatsimuseon kokoelmissa on lahjoja erityisesti palatsin emännän keisarinna Maria Fjodorovnan (syntyjään Württembergin prinsessa Sophia Dorothea) ajalta, mutta kokoelmiin kuuluu runsaasti myös muiden keisarillisten eri aikoina ja eri palatseihin saamia lahjoja.

Otsikon 150 valintaa viittaa näyttelyssä nähtävien esineiden määrään. Vaihtoehtoja oli runsaasti ja tämä noin 150 esinettä on tarkan rajaamisen tulos. Lopullista esinelistaa työstettiin puolisen vuotta yhteistyössä Pavlovskin palatsin tutkijoiden kanssa. Paikan päällä käytyjen neuvottelujen lisäksi esinelistat ovat kulkeneet sähköpostilla edestakaisin ja ristiin rastiin Turun, Lappeenrannan ja Pietarin välillä. Tässä näyttelyprojektissa ilmeisiä haasteita ovat olleet kieli ja välimatka. Googlen käännöskone venäjästä englanniksi oli alkuvaiheessa ahkerassa käytössä, kun alustavia esinelistoja ja ehdotuksia käytiin läpi. Kaikkea ei millään voinut käännättää käännöstoimistoissa, joten alkuvaihe sujui yllättävän hyvin toimivan käännöskoneen avulla. Näin sain nopeasti selville tietoja esineistä, lahjoittajista ja lahjoitustilanteista. Ammattikääntäjät tulivat työryhmän avuksi vasta hieman myöhemmin esineiden valintaprosessissa.

Pavlovskin kokoelmissa olevien lahjojen määrä on tosiaankin valtava. Tutkijoiden kanssa kierrellessä ja esinelistojen äärellä paljastui, että lahjat muodostavat merkittävän osa palatsin sisustuksesta. Neuvottelujen päätteeksi solmittuun sopimukseen kirjattiin toinen toistaan upeampia lahjoja. Monia ihania lahjaesineitä jäi myös palatsin saleihin ja kokoelmatilojen hyllyille erilaisista syistä. Jotkut olivat menossa toisaalle lainaan, toiset esineet olivat liian hauraita tai suuria näytteille asettamista ajatellen tai esineistä oli liian vähän tietoa. Näissä kuvissa näkyvät esineet nähdään myös pian avattavassa näyttelyssä.

Esineiden valikointia Pavlovskin palatsissa. Kuraattorit Irina Aleksejeva ja Olga Baženova tuovat nähtäväksi kauniita kirjoja. Kuraattori Rifat Gafifullin ja konservaattori Maarit Hirvilammi pohtivat metallisen pääsiäismunan esillepanomahdollisuuksia. Kuraattorit ovat valinneet näytille ehdotuksia jopa yli 600-osaisista astiastoista.

Teksti ja kuvat: Päivi Lönnberg

Tulossa joulukuussa...

 

Linnan blogissa on ollut viime aikoina hieman hiljaisempaa. Syy on tässä! Kulisseissa käy kova tohina, sillä seuraavan näyttelyn valmistelu on täydessä käynnissä. Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista kertoo Venäjän keisarillisesta lahjakulttuurista. Turun linnaan tuodaan näytteille yli 150 ylellistä lahjaesinettä Pietarin lähistöllä sijaitsevasta keisarillisesta Pavlovskin palatsista. Näyttelyssä nähdään mm. osia posliiniastiastoista, savukerasioita, lippaita, viuhkoja, veistoksia ja koriste-esineitä sekä muotokuvia. Joukossa on myös Fabergén mestarien valmistamia esineitä. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Pavlovskin palatsimuseon ja Lappeenrannan museoiden kanssa.

Näyttelyn sisältö on suunnilleen valmis ja varsinainen rakentaminen on vaiheittain käynnistymässä. Päivittelen blogiin lisää kuulumisia valmisteluista kuluvan syksyn aikana. Näyttely aukeaa Turun linnassa 5.12.2015.

Päivi Lönnberg