Outo luonto – Ihmisen ja eläimen yhteinen polku 16.6.–30.10.2016

Kesäkuun 16. päivä Turun linnan keskiaikaisen Päälinnan valtaa Outo luonto – Ihmisen ja eläimen yhteinen polku -näyttely. Näyttely tarjoaa tieteellisiä ja taiteellisia näkökulmia ihmisen ja eläimen yhteiseen historiaan. Aihetta lähestytään monipuolisesti arkeologian, historian, biologian sekä nykytaiteen kautta. Näyttelyssä on mukana Päivi Häkkisen, Liisa Kanervan, Tellervo Viitaniemen ja Miia Rinteen taideteoksia, jotka kommentoivat osuvasti ihmisen ja eläimen välistä suhdetta eri aikoina. Outo luonto -näyttelyn läpäisevänä vahvana punaisena lankana kulkee myös biologian näkökulma ja se tuo mukanaan hyvin yllättäviäkin yksityiskohtia näyttelyyn ja Turun linnan tiloihin.

Näyttelyn monialaiseen tutkimustyöhön on osallistunut niin historian, arkeologian, biologian kuin taidehistorian alojen tutkijoita ja näyttelyn tarjoama tutkimustieto punoutuu ennakkoluulottomasti yhteen nykytaiteen kanssa. Ensimmäinen muistiinmerkitty tieteellinen eläinhavainto Turun linnan alueelta on vuodelta 1605, kun Sigfridus Aronius Forsius (1560–1624) merkitsi muistiin pelikaanihavainnon linnan edustalta. Tämäkin Turun linnaan liittyvä eläinhavainto on toiminut inspiraation lähteenä myös näyttelyn taiteilijoille. Idea näyttelyyn tuli alun perin taiteilijoilta ja he ovat suunnitelleet teoksensa erityisesti Turun linnan tiloihin ja tätä näyttelyä varten. Mukana on grafiikkaa, maalauksia, veistoksia, videotaidetta ja installaatioita.

Rakastettuja lemmikkejä ja vaarallisia petoja

Näyttelyn nimi ”Outo luonto” kertoo siitä, miten ihminen on ennen saattanut kokea luonnon ja eläimet. Nykyaikanakin monet kaupunkilaiset ovat vieraantuneita luonnosta. Emme voi tarkalleen tietää, miten keskiajan Turussa asunut piikatyttö tai kauppias kokivat luonnon ja esimerkiksi metsän eläimet, mutta sitä on mielenkiintoista pohtia. Ennen elettiin pitkälle tarinoiden ja suullisen perimätiedon maailmassa. Meillä on usein romanttinen käsitys, jonka mukaan ennen elettiin luonnon keskellä ja luonnosta; kuitenkaan entisajan kaupunkilaiset eivät välttämättä olleet yhtään sen läheisempiä villin luonnon kanssa kuin nykypäivänkään urbaanit ihmiset. Kaikkia metsän eläimiä ei varmastikaan päässyt helposti elinaikanaan luonnossa näkemään ja niinpä ihmisten ymmärrystä ympäröivästä luonnosta ja sen eläimistä muokkasivat varmasti lukemattomat eri eläimistä kuullut tarinat ja kaupunkiin kauppaa tekemään tulleiden metsästäjien kertomukset. 

Kenties jotkut Turun oppineista pääsivät näkemään myös merkillisten eläinten kuvia kartoissa ja kirjoissa. Niissä oikeiden eläinten rinnalla kuvattiin usein mitä mielikuvituksellisempia taruolentoja. Näyttelymme suurimmaksi aarteeksi esineiden puolesta nouseekin Conrad Gessnerin (1516-1565) upea värikuvin kuvitettu eläinensyklopedia ”Thierbuch, Vogelbuch, Fischbuch, Schlangenbuch” eli alkuperäisellä nimellään Historiae animalium tunnettu eläintieteellinen jättiläisteos vuodelta 1551.  Turun museokeskuksen kirja lienee saksankielisen laitoksen toinen painos vuodelta 1583 ja se on ilmeisesti melko harvinainen teos. 

Toisaalta näyttelyn nimi ”Outo luonto” kertoo myös ihmisen luonteesta ja ihmisen usein hyvin ristiriitaisesta ja äärilaidasta toiseen liikkuvasta suhtautumisesta eläimiin  –  ne ovat yhä meille toisaalta rakastettuja lemmikkejä ja vaarallisia petoja. Suhteemme esimerkiksi hylkeeseen on edelleen hyvin ristiriitainen: toisaalta se koetaan kalastajien verkkoja verottavaksi haittaeläimeksi ja jopa kiusankappaleeksi, toisaalta se taas kaipaa pienenevän kantansa vuoksi ihmisen välitöntä suojelua selviytyäkseen. Ihmisen toimien seurauksena monet eläinlajit ovat hävinneet sukupuuttoon ja sukupuutto on yhä todellinen uhka monille eläinlajeille, kuten mehiläisille. Onneksi kuitenkin lisääntynyt tutkimustieto ihmisen toimien vaikutuksista ja eläinten tilanteesta on lisännyt ymmärrystämme ja suunta on vielä käännettävissä. Outo luonto – Ihmisen ja eläimen yhteinen polku -näyttely myös pysähdyttää hetkeksi miettimään näitä tärkeitä kysymyksiä.

Teksti: Tutkija Maria Huokkola 

Kuvat:

Näyttelyn juliste, jossa yksityiskohta teoksesta Liisa Kanerva: Lemmikkigobeliini (2016. Maalaus vanhalle plyysimatolle.)

Kari Hintsala 2016: kuvia Conrad Gessnerin (1516-1565) kirjoittamasta teoksesta  ”Thierbuch, Vogelbuch, Fischbuch, Schlangenbuch”, alkuperäiseltä nimeltään Historiae animalium. Eläintieteellinen teos vuodelta 1551. Turun kirja lienee saksankielisen laitoksen toinen painos vuodelta 1583.

16.6.–30.10.2016 Turun linnassa ”Outo luonto – Ihmisen ja eläimen yhteinen polku”