Näin rakennettiin näyttely Valtapeliä - Reformaatio Suomessa

Linnan aulan valtasi viime torstaina mieletön puheensorina, kun 300 avajaisvierasta odotti avajaispuheita ja ovien avautumista Isoon linnantupaan. Ovien takana odotti näyttely, jota on valmisteltu lähes parin vuoden ajan. Valmista tuli avajaispäivänä klo 16 -- ja sitten halattiin valmistumisen kunniaksi, kuten meillä linnassa on tapana. Linnan asiakaspalvelu, oppaat ja työpaja jatkavat näyttelyn kanssa työtä tästä eteenpäin. Näyttelyn rakentajat, konservaattorit ja tutkijat puolestaan suuntaavat energiansa kohti seuraavia projekteja...

Tässä kuvia ja tunnelmia näyttelyn rakentamisen kulisseista niin Isosta linnantuvasta kuin työtiloistamme Kalastajankadulta.

Pohjapiirustuksesta valmistettiin tällä kertaa pienoismalli. Näyttely alkaa hahmottua ensimmäisen rakennusviikon aikana. Vitriinien rungot ovat pystyssä ja valotornien paikkoja lyödään lukkoon.

Rakentaminen on jo käynnissä, mutta sisältö ei ole vielä aivan valmis. Historiantutkija Meri Heinonen tuli auttamaan Juhana III:n Punaisen kirjan vitriiniin avattavan aukeaman valitsemisessa. Osa painoksesta on punaisessa samettikansissa. Kansalliskirjaston kappaleessa on kauniisti koristellut nahkakannet.

Ensimmäinen vitriini suomen kirjakielen synnystä on valmis. Huomatkaa johtoviidakko vitriinin katolla. Jokainen esine saa oman valospottinsa kuituvaloprojektorista.

Toisella viikolla työmaalla on kaikenlaista viidakkoa muuallakin kuin vitriinien katoilla... Roskakärry on valokeilassa, mutta kumihanskoja, jotain tiettyä poranterää, rullamittaa jne aina etsiskellään. Rakentamista tehdään useassa kohteessa samaan aikaan, joten tarvikkeet eivät koskaan ole siellä, missä ne viimeksi nähtiin...

Vitriinien lasien tarkastaminen ja peseminen sekä sisä- että ulkopuolelta on tärkeä työvaihe.

Valaistus ja esineiden esillepano tekee näyttelyn viimeisen silauksen. Jokaiselle esineelle on valmistettu mittojen mukaan turvallinen ja huomaamaton kiinnitys. Asettelu on yleensä senttien tai jopa millien säätämistä - kuraattorin pikkutarkkuudesta riippuen.

Turun tuomiokirkkomuseon ciborium (ehtoollisleipien säilytysastia) ja Seilin kalkki ja pateeni saatiin paikoilleen nopeasti. Kun taas Kansallismuseosta lainattu, hurjan painava Pyhän Olavin dominikaanikonventin holvin päätekivi aiheutti päänvaivaa. Onko tässä Rodinin Ajattelija vai Turun museokeskuksen konservaattori työssään?

Iso linnantupa on kuutisen metriä korkea tila. Pyörillä liikkuva rakennusteline on vakiovaruste mm. valojen säätämistä tai tässä näyttelyssä viirien ripustamista varten. Näyttely alkaa olla jo melkein valmis. Nyt on enää minuuteista kiinni, kuten pääkonservaattorimme tilanteesta tiedotti.

Eräänä iltana avajaisviikolla tehtiin myöhään Kuusiston piispanlinnan purkamisesta kertovan vitriinin tiilien kiinnityksiä. Vitriinin seinä on tässä erikoispaksu, jotta levy kestää tiilien painon.

Tekstiilikonservaattorimme valmisti Elina Nurmen tekemien pukujen helmoille ja hihoille mittojen mukaiset tuet muotoon kovettuvasta fossshape-kankaasta. Näin painavat puvut kestävät venymättä vuoden ajan näyttelyssä. Kaikkien vitriinien valaistus- ja kosteusolosuhteet on suunniteltu esineiden materiaalien mukaan. Vitriinien valmistelu on yllättävän työlästä. Päivässä aseteltiin, valaistiin ja suljettiin maksimissaan muutama vitriini. Yhteensä vitriinejä on näyttelyssä 19.

Valmista tuli! On aika viettää avajaisia! Näyttelyn avasi arkkipiispa Kari Mäkinen.

Suuri kiitos kaikille Valtapeliä - Reformaatio Suomessa -näyttelyn toteuttamiseen osallistuneille!

Teksti & kuvat:
Päivi Lönnberg, näyttelyn kuraattori

1 kuukausi avajaisiin

Näyttelyn visuaalista ilmettä hallitsevat Kustaa Vaasa, Juhana III, Katariina Jagellonica ja Kaarle IX.

Mitä museossa tapahtuu, kun avajaisiin on enää 1 kuukausi? Rakennepiirustusten tarkistusta, rakennusmateriaalien hankkimista ja tarvikkeiden kokoamista, esineiden kiinnitysten miettimistä, tilannekokouksia, käännösten ja taittojen oikolukua, kosketusnäyttöjen ohjelmointia, esineiden valokuvaamista… Työryhmän koko on kasvanut puolisen vuotta ja on nyt laajimmillaan: sisältöä tuottavien tutkijoiden lisäksi remmissä ovat tiiviisti graafikko, koodari, käännöstoimisto, painotalo, valokuvaajat, konservaattorit ja museomestarit. Myös tiedotusta, asiakaspalvelua, oppaita ja museokauppaa on pidettävä ajan tasalla. Tällä hetkellä tarvitaan hyvää paineensietokykyä ja määrätietoista tekemistä – huumoria unohtamatta!

Odotettu Valtapeliä-näyttely avautuu linnassa yleisölle perjantaina 17.2. Näyttely on ollut työn alla muiden näyttelyiden rinnalla kahden vuoden ajan. Selasin kalenteria ja paikansin näyttelyn alkuperäisen idean lokakuulle 2014, jolloin saimme Turun yliopiston Turku Centre for Medieval and Early Modern Studiesin (TUCEMEMS) tutkijayhteisöltä ehdotuksen tehdä reformaation 500-vuotismerkkivuoteen liittyvä näyttely. TUCEMEMSilla oli tekeillä tietokirja Pohjoinen reformaatio, joten näyttelyn pohjaksi oli valmistumassa tuoretta tutkimusta reformaation tuomista muutoksista ja toisaalta jatkumoista. Päätös näyttelyn tekemisestä syntyi helmikuussa 2015, jonka jälkeen pidettiinkin ensimmäiset suunnittelukokoukset.

Näyttelyn suunnittelun lähtökohta on ollut paras mahdollinen: uusi laaja tietokirja lähdeaineistona ja keskiajan ja uuden ajan alun tutkijayhteisö tukena. Aluksi epäilytti mahtaako sopivaa 1500-luvun esineistöä oikein löytyä, mutta tutkimusten ja kokoelmien kaivamisen jälkeen esineistön määrä kohosikin pariin sataan. Näyttelyssä nähdään monipuolinen kokonaisuus esineitä, kirjoja ja asiakirjoja Turun museokeskuksen omien kokoelmien lisäksi myös Kansallismuseosta, Turun tuomiokirkosta, Kansallisarkistosta ja Kansalliskirjastosta. Mukana on pari lainaa myös yksityisiltä henkilöiltä. On upeaa, että kaikki lainaajatahot lähtivät yhteistyöhön mukaan.

Näyttelyn tärkein lähdeteos Pohjoinen reformaatio (toim. Meri Heinonen ja Marika Räsänen)

Mutta mistä Valtapeliä sitten kertoo? Näkökulma löytyy näyttelyn sijoituspaikasta, Turun linnasta. Pohjoismaiden kohdalla reformaatiosta on puhuttu ruhtinasreformaationa, sillä valtakunnat siirtyivät hallitsijoidensa johdolla uuteen uskoon. Näyttelyssä uskonasiat kietoutuvat poliittiseen valtapeliin. Reformaatio käynnistyi Kustaa Vaasan valtakaudella, mutta Ruotsin valtakunta haki uskonnollista suuntaa koko 1500-luvun ajan. Kukin hallitsija vaikutti tapahtumien kulkuun ja kausittain oli epäselvää tuleeko Ruotsista lopulta katolinen vai luterilainen maa.

Näyttelyn tarinaa kuljettavat eteenpäin hallitsijoiden vaihdokset. Vitriineihin on koottu tietokirjan artikkelien pohjalta esimerkkejä reformaatioajan tapahtumien heijastumisesta Suomeen ja erityisesti Turkuun. Näyttelyssä kerrotaan mm. kirkon omaisuuden takavarikoista, katolisen ajan kirkollisten rakennusten purkamisesta, katolisen ajan aineellisen perinnön ja tapojen säilymisestä sekä tarttumisesta aseisiin 1500-luvun lopulla Nuijasodan aikaan.

Kuukauden kuluttua näyttely on auki! Muun muassa nämä esineet kertovat omaa tarinaansa reformaatioajan tapahtumista:

Reformaatioajan politiikka näkyi kaakeliuuneissakin. Keskiajan pyhimykset korvattiin reformaatiota kannattavien hallitsijoiden ja ruhtinaiden kuvilla.Tämä 1560-luvun kaakeli on löytö Turun linnasta. TMM

Reformaation myötä valtava määrä katolisen ajan kirjoja menetti merkityksensä ja niitä kierrätettiin eri tarkoituksiin.

1400-luvun jälkipuoliskolla mahdollisesti Naantalin birgittalaisluostarissa kopioidun antiphonarium-laulukirjan lehden reunassa näkyy taitokset ja alareunassa teksti ”Räckenskaper för Åhr 1661”. Lehti lienee siis päätynyt tilikirjan kansiksi. TMM

Virsikirjoja 1700-luvulta, TMM. Juhana III antoi vuonna 1578 turkulaisen Jacobus Finnon tehtäväksi "kääntää muutamia tarpeellisia kirjoja suomeksi". Näihin Finno valitsi mm. virsikirjan. TMM

Aiemmat näyttelyyn liittyvät kirjoitukset:

Kirjajulkkarit ja näyttelykuulumisia
Renessanssiajan sotavarusteita

Päivi Lönnberg
Tutkija, näyttelyn tuottaja

Kuvat:
Kustaa Vaasa, Cornelius Arendtzin kopio 1540-luvulla maalatusta muotokuvasta, Kansallismuseo.
Juhana III, S. Lagerblandin kopio Johan Baptista van Utherin 1582 maalaamasta muotokuvasta, Turun museokeskus. Kuva: Turun museokeskus /Aleks Talve.
Katariina Jagellonica, Lucas Cranach noin 1565, Czartoryski Foundation, Krakova.
Kaarle IX, Aline Bernardin kopio noin 1550–1611 maalatusta muotokuvasta. Turun museokeskus.
Kuva: Turun museokeskus / Aleks Talve.

Kaakeli, Turun museokeskus / Mikko Kyynäräinen

Muut kuvat Päivi Lönnberg

Outo luonto on avattu!

 

Linnan kesänäyttely "Outo luonto - Ihmisen ja eläimen yhteinen polku" on nyt auki!

Näyttely tarjoaa tieteellisiä ja taiteellisia näkökulmia ihmisen ja eläimen yhteiseen historiaan. Näyttelyn nimi viittaa erityisesti meihin ihmisiin ja suhtautumiseemme luontoon eri aikoina. Aihetta lähestytään monipuolisesti arkeologian, historian, biologian sekä nykytaiteen kautta. 

Näyttelyssä on mukana Päivi Häkkisen, Liisa Kanervan, Tellervo Viitaniemen ja Miia Rinteen taideteoksia, jotka kommentoivat osuvasti ihmisen ja eläimen välistä suhdetta eri aikoina. Outo luonto -näyttelyn läpäisevänä vahvana punaisena lankana kulkee myös biologian näkökulma ja se tuo mukanaan hyvin yllättäviäkin yksityiskohtia näyttelyyn ja Turun linnan tiloihin.

Tulkaahan katsomaan! 

Keskiaikaisen kuninkaansalin rakenteiden viimeistelyä.

Nallelapsi, Liisa Kanerva 2016

 Näyttelyn koordinaattori, tutkija Maria Huokkola esittelee näyttelyä henkilökunnan kierroksella. 

Luunappien valmistuksesta syntynyttä jätettä Turun linnasta.

Mehiläistenhoitajat, Päivi Häkkinen 2016

Näyttelystä voi lukea lisää blogin aiemmista jutuista:

Outo luonto -näyttelyssä kuuluu kesäkuussa mehiläisen surinaa

http://turunlinna.blogspot.fi/2016/05/outo-luonto-nayttelyssa-kuuluu.html

Outo luonto - Ihmisen ja eläimen yhteinen polku 16.6.-30.10.2016

http://turunlinna.blogspot.fi/2016/04/outo-luonto-ihmisen-ja-elaimen-yhteinen.html 

Kuvat: Aleks Talve ja Päivi Lönnberg

Tyttökuningas tuli Turun linnaan

Valmista tuli, eikä jäänyt edes viime tippaan! Tyttökuningas - Made in Turku -näyttelyn viimeiset vitriinit suljettiin viime tiistaina, kun Ruotsista lainattu esineistö asetettiin näytteille konservaattori Ann-Cathrin Rothlindin avustuksella.

Keskiviikkona linnassa juhlittiin. Näyttelyn avajaisiin osallistui ennätysmäärä kutsuvieraita, lähes 600 henkilöä. Suureen yleisömäärään vaikuttivat tietenkin näyttelyn avaajat, ohjaaja Mika Kaurismäki ja elokuvassa The Girl King Kristiinan roolissa esiintyvä Malin Buska. Tunnelma oli lämmin ja ahtaudesta huolimatta kaikki sujui hyvin. Vieraat tuntuivat olevan tyytyväisiä näkemäänsä, ja etenkin Marjatta Nissisen suunnittelema elokuvapuvustus herätti ihastunutta huokailua.

Mika Kaurismäki esitteli syksyllä ensi-iltansa saavan elokuvan trailerin ja kertoi kokemuksia kuvauksista linnassa. Kuvauspaikkaa etsittäessä Turun linnan valttikortti oli jälleen kerran sen karu kauneus ja yksinkertaisuus Euroopan ja Pohjolan linnoihin verrattuna. Myöskin alkuperäisyys – vaikka päälinna tuhoutuikin jatkosodan pommituksessa ulkomuureja lukuun ottamatta hyvinkin perusteellisesti, sen restaurointi tehtiin varovaisesti, lisäämättä rakenteisiin mitään, minkä olemassaolosta ei ollut varmaan tietoa.

Näyttelyn tekijät saavat nyt huokaista helpotuksesta ja levätä - jos ei muuta niin ainakin viikonlopun yli.

Opastuksia näyttelyyn järjestetään:

Helmikuussa lauantaisin ja sunnuntaisin klo 14

Maaliskuussa sunnuntaina 1.3. suomeksi klo 14, ruotsiksi klo 13

Teksti Nina Lepokorpi

Kuvat Martti Puhakka

Aikamoinen aikajana!

Linnassa on taas uutta nähtävää, kun esilinnan puolella avautui uusi näyttely Aikamoinen aikajana! Aikajanaa seuraamalla kävijöiden on helppo tutustua Turun linnan vaiheisiin ja kerrata historian kulkua keskiajalta alkaen. Linnan historian rinnalla kulkevat poliittisen historian käänteet ja kulttuuriset ilmiöt ja keksinnöt koko Euroopan alueelta. Näyttely toimii myös johdantona viime kesänä avatulle, linnan historiasta kertovalle laajemmalle näyttelylle.

Aikamoinen aikajana! muistuttaa kulmikkaalla ja nauhamaisella ulkomuodoltaan linnoitusta. Joka kulman takana piilee yllätyksiä: kävijät voivat pukea ritarille palapelihaarniskan, tutkia vaatearkun ihanuuksia kosketusnäytöllä, hypistellä kankaita ja katsella pienoismalleja, kuvia ja videoita. Näyttelyssä on esillä aitoja esineitä Turun museokeskuksen kokoelmista ja muutamia esinekopioita.

 

Turun linna on aikoinaan rakennettu vaikeasti valloitettavaksi ja siksi vain osa linnasta on nykyäänkin esteetön. Aikamoinen aikajana! -näyttelyä varten on rakennettu ramppi, joka mahdollistaa näyttelyyn pääsyn myös pyörätuolilla. Länsitornin puolella sijaitseva esteetön sisäänkäynti on avoinna lumentuloon saakka.

Teksti ja kuvat:
Päivi Lönnberg

Ritarin elämä valmistui

Ritarin elämä - Henrik Klaupoika Diekn avautui tällä viikolla yleisölle ilman suurempia fanfaareja. Esineet ovat suurelta osin uudennoksia keskiaikaisten mallien mukaan, tässä paikkansa saavat Henrikin katedraalikoulun aikaa kuvaavvat vahataulut kirjoituspuikkoineen eli styluksineen.

Opiskelijaelämää, sen matkustamista ja vapaa-ajanviettoa kuvaavassa osassa on toki alkuperäisiäkin esineitä, huomattavasti nuorempia, mutta malliltaan samoja.

WarusSeppäin Kilta vastasi aseiden ja varusteiden uudennoksista.

Ainoat Henrikiin liittyvät säilyneet objektit ovat asiakirjoja. Hänen ja vaimonsa Lucian yhteinen testamentti on kopio Ruotsin valtionarkistosta.

Seinällä pyörii (jo perusnäyttelystä tuttu) video haarniskaan puettavasta ritarista.

Näkymää voi verrata parin postauksen takaiseen havainnekuvaan.

Presidentti Sauli Niinistö julisti Turun linnan historia –näyttelyn avatuksi

Turun linnan uudistamishankkeen projektipäällikkö Nina Lepokorpi (oik.) esittelee näyttelyä kunniavieraille.

Turun linnan uusi perusnäyttely avattiin  aurinkoisessa säässä ja aurinkoisissa tunnelmissa perjantai-iltana 28. kesäkuuta. Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen toivotti kutsuvieraat tervetulleiksi ja museopalvelujohtaja Olli Immonen kertoi näyttelyn rakentamisesta ja siitä, kuinka uusi näyttely tulee täyttämään yleisön odotukset tarjoamalla tietoa yllätyksellisessä muodossa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julisti uuden perusnäyttelyn avatuksi. Turun linna on hänen mielestään jo itsessään Suomen historian maamerkki ja uusi näyttely on kunnianosoitus aikaisempien sukupolvien työlle. Museokeskus sai presidentiltä kiitosta, kun niin mittava työ on saatu valmiiksi.

Painokkaitten sanojen jälkeen presidentti pääsi puolisonsa Jenni Haukion ja seurueen kanssa tutkija Nina Lepokorven opastamalle kierrokselle näyttelytiloihin. Reitin varrella oli passissa eri osioiden suunnittelijat, jotka kukin kiteyttivät asiansa minuutinpituiseen esitykseen. Jotkut tosin ylittivät aikarajan. Lopuksi projektikoordinaattori Päivi Lönnberg kertoi, että linnan uudistustyö jatkuu.

Odotamme innokkaasti, että presidentti muistaa tuoda kotimaasta ja ulkomailta saapuvat vieraansa Turun linnaan, Suomen historian aarreaittaan.

Turun linna uudistuu -blogi jatkaa seuraten rakennustyötä ja uusia upeita näyttelyitä avautuu vielä tänä vuonna.

Salme

Kohti kesäkuuta

Turun linnan esilinnaan sijoitettujen pysyvien näyttelyiden uudistaminen on ollut käynnissä – ajatuksen tasolla – hyvinkin reippaan vuosikymmenen ajan. Toteutus on tähän asti kaatunut siihen mitä kutsutaan muuttuviksi tekijöiksi. Tässä tapauksessa se on tarkoittanut resurssi- ja rahapulaa. EU:n siunatulla avustuksella päästiin viimeinkin alkuun vajaat kaksi vuotta sitten ja nyt suunnitelmat ovat valmiina, esineet valittu ja tekstien kirjoitus käynnissä. Avajaisia päästään juhlimaan kesäkuun lopussa.

Kivikauden nainen ja hautaröykkiö häipyivät muistojen loppumattomaan virtaan.

Viime kesänä purettiin esilinnassa uuden alta pois liki 30 vuoden ikäiset esihistorian ja keskiajan perusnäyttelyt. Kivikauden nainen ja hautaröykkiö häipyivät muistojen loppumattomaan virtaan. Aikansa kutakin. Vaikka esihistorian näyttely valmistuessaan oli valtavan hieno niin museokävijöiden kuin myös monen kollegan mielestä, se alkoi viime vuosina näyttää suorastaan hävettävän vanhanaikaiselta. Keskiajan näyttelytila, 1500-luvulla tykkitorniksi rakennettu pyöreä torni kumisee tyhjyyttään. Kannattaa muuten käydä katsomassa. Harva on nähnyt sitä tässä alkuperäisessä tilassa – restauroinnin jäljiltä alkuperäisessä siis. Torni on yleisölle avoinna vielä maaliskuun loppuun asti.

Keskiajan näyttelytila, 1500-luvulla tykkitorniksi rakennettu pyöreä torni kumisee tyhjyyttään.

Uudistettava perusnäyttely poikkeaa entisestä, se esittelee vain ja ainoastaan Turun linnan historiaa. Hyvä niin, linnan menneisyys pitää sisällään henkilöhistorioita, tarinoita, sotaa ja rauhaa, loiston ja rappion aikoja sekä niistä kertovia esineitä niin että heikkopäisempää huimaa. Esilinnan tyylihuoneet toki pysyvät entisillä paikoillaan, nehän ovat jo tärkeä ja tunnustettu osa linnan historiaa.

Näyttelyn työryhmän muodostavat Turun museokeskuksen tutkijat Nina Lepokorpi, Päivi Lönnberg, Olli-Pekka Leskinen, Kari Hintsala, Markku Ikäheimo, Salme Kotivuori, Seija Väärä, Bengt Selin, Arja Hyvönen, Linda Hannula ja intendentti Joanna Kurth. Konservointiyksiköstä asiaa edesauttavat Mats Sjöström, Maarit Hirvilammi, Tanja Huikuri, Sari Selkee, Rauno Neuvo ja Tony Saari.  Lisäksi hankkeeseen on valjastettu monenmoista osaajaa: ompelijaa, suutaria, valokuvaajaa, kääntäjää, kuvittajaa, pienoismallintekijää, puuseppää, nukentekijää, mediasuunnittelijaa ym. Heistä monen kokemuksia ja tuntemuksia pääsee lukemaan kevään ja alkukesän aikana. Odotettavissa on esineiden ja ilmiöiden esittelyä, museotyön arkea, työn iloa ja turhautumista – kaikkea mikä mahtuu näyttelynteon taustalle. Uskokaa pois, museonäyttelyn tekeminen on maailman parasta työtä, varsinkin kun sen saa tehdä Turun linnassa.

Nina