Tonttupäivä 2017 kuvina

Viime lauantaina linnan ovella oli ennen kymmentä perheitä aivan jonoksi asti. Ovet avattiin ja riemukas ja hieman jännittäväkin tapahtumapäivä saattoi alkaa!

Linnassa vietettiin siis Turun linnan tonttu-ukolle ja muille haltiatontuille omistettua Tonttupäivää. Opastetuilla kierroksilla, haltiametsässä ja satutuokioilla pienille museokävijöille tulivat tutuiksi haltiatontut ja niihin liittyvä kansanperinne monenlaisine uskomuksineen. Päivän aikana etsittiin myös Murri-kissaa ja Tonttu-ukon kultaiseksi muuttamia esineitä. Pajassa kirjoitettiin kirjeitä tontulle ja Ritarisalissa soviteltiin ylle linnaan sopivaa vaatetusta. Ja mikä tärkeintä, haltiatontut pitivät lupauksensa ja olivat ihmisille näkyväisiä!

Turun linnan 700-vuotias Tonttu-ukko on nyt kääntänyt lakkinsa nurin eikä häntä ole lauantain jälkeen enää nähty. Ehkäpä lakki kääntyy toisin päin taas joulukuussa, kun Tonttu-ukon kierrokset alkavat...

Kuvat: Ville Härmä & Päivi Lönnberg

Haltiatontuista metsänpeittoon – Ajatuksia Tonttupäivän valmisteluista

Tonttupäivä lähestyy, mutta tapahtuma ei synny tuosta vain. Se vaatii paljon taustatyötä, sillä Tonttupäivää varten pitää käydä neuvotteluja Turun linnan Tonttu-ukon kanssa, pohtia haltiatonttujen vaatetusta, miettiä monipuolista ohjelmaa, suunnitella markkinointia, koluta kokoelmien kätköistä tonttumaisia esineitä ja jopa ideoida metsän rakentamista kokoustilaan. Mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta, kun koolla on porukka luovia, innostuneita ja osaavia ihmisiä.

Haltiatontut valtaavat isänpäivän aattona 11.11. Turun linnan jo seitsemättä kertaa. Linnan käytävillä voit törmätä mitä erilaisimpiin haltiatonttuihin askareitaan toimittamassa. Tonttujen houkutteleminen linnaan ei kuitenkaan ole aina helppo juttu. Joskus täällä Turun linnassa on ihan kriisi, tonttukriisi. Saammeko Turun linnan Tonttu-ukkoa houkuteltua paikan päälle? Tonttu-ukko on tottunut kulkemaan linnan holvien alla omissa oloissaan ja tapahtumapäivänä käy aikamoinen vilske. Tonttupäivää vietetään kuitenkin Tonttu-ukon kunniaksi, joten pitäähän päähenkilön olla paikalla. Turun linnan Tonttu-ukkoa ehkä jopa hieman hivelee se suuri kunnia ja huomio, jota hän tapahtumassa saa osakseen. Helppo ei tapahtumapäivä Tonttu-ukolle kuitenkaan ole, sillä vastuuntuntoisena olentona hän haluaa tavata kaikki museokävijät ja se tarkoittaa kokonaista päivää ilman taukoja.

 Bryggman-sali muuntuu vaikka Haltiametsäksi. Pystytyspuuhissa Suski. Haltiatonttujakin on jo selvästi paikalla...

Tapahtuman kunniaksi linnaan saapuu myös muita haltiatonttuja, joiden värväämiseen on käytettävä erilaisia keinoja. Mielelläänhän moni toki tulee, Tonttupäivänä kun on aina paljon iloisia museokävijöitä kohdattavana. Konservaattoritonttu, kotitonttu, saunatonttu ja tallitonttu ovat olleet mukana aiemminkin ja kehuneet kovin tapahtumaa. Tästä hauskuudesta ei halunnut jäädä paitsi käsityötonttukaan, joka innokkaana tarjoutui avuksi Tonttupäivään. Hänellä vaan oli pula sopivasta vaatetuksesta. Onneksi linnan pukuhuollossa on ammattitaitoista väkeä töissä ja sopivat pukimet löytyivätkin helposti. Käsityötonttu ei osaa hetkeäkään olla toimettomana, joten päänsä ympärille hän aikoo kieputtaa kaulahuivin, jota on hyvä taukoamatta neuloa.

Haltiatontuille tuottaa toisinaan päänvaivaa tapahtuman pukukoodi. Haltiatonttujen garderobi on toki laaja, ovathan he nähneet monien tyylien vaihtuvan vuosien varrella. He ovat koonneet muotivillityksistä ne eniten itseään miellyttävät asiat ja muokanneet niitä hieman tonttumaisemmiksi. Haltiatontut kuitenkin joskus pohtivat, että ovatko he pukeutuneet sellaisiin vaateparsiin, joista museovieraat heidät haltiatontuiksi tunnistavat. Joulutontuilla taitaa olla helpompaa, he tuumivat, sillä heidät tunnistaa aina punaisista nutuista ja tonttulakeista. Haltiatonttujen tunnistusta helpottaa heidän työvälineensä ja muut attribuutit, joita he kanniskelevat mukanaan.

Linnaan on saatu houkuteltua myös hieman kärttyinen haltiatonttu, joka ei ole aiemmin osallistunut Tonttupäivään. Tällä tontulla on usein kovasti kiireitä, mutta pohjimmiltaan hän lempeä ja hyväsydäminen. Kärttyisyyden hän näyttää museokävijöille vain, jos he menevät koskemaan museoesineisiin, sillä sellaista käytöstä tonttu ei siedä. Tonttu kirjaakin kaikenlaisen huonon käytöksen pieneen vihkoonsa.

Haltiat ovat näkymättömiä, mutta halutessaan ne saattavat näyttäytyä ihmisille. Onneksi Tonttupäivänä kaikki linnaan vierailulle tulleet haltiatontut ovat luvanneet olla näkyväisiä, ja Turun linnan Tonttu-ukkokin on kääntänyt lakkinsa nurin.

Haltiametsätöissä on mukana myös tutkija Bengt. Metsäneläimiä on saatu tapahtumaan lainaan Biologisesta museosta.

Suomalaisille metsä on aina ollut monella tavalla tärkeä paikka ja sen vuoksi Tonttupäivään on haluttu tänä vuonna lisätä ripaus kansanperinnettä Haltiametsän muodossa. Turun linnaan loihditaan pieni palanen metsää, jossa pääsee ihastelemaan talvisen luonnon tunnelmaa ja kuulemaan metsään liittyvistä uskomuksista. Luonnossa on uskottu elävän monenlaista väkeä, yliluonnollista voimaa, jota ajateltiin olevan elollisissa olennoissa ja elottomissa kappaleissa. Väkeä ei kannattanut suututtaa, sillä silloin saattoi saada niiden vihat ylleen. Varomaton kulkija saattoi joutua myös metsänpeittoon, jos ei osannut käyttäytyä metsässä oikeaoppisesti. Tonttupäivänä Haltiametsä on taianomainen paikka, jossa voi viettää hetken metsässä tunnelmoiden ja sen asukkaita katsellen. Kannattaa siis suunnata lauantaina Turun linnaan.

Tapahtuman koko ohjelma on luettavissa tapahtumakalenterista.

Susanna Lahtinen

Tutkija (ma.)

Tonttupäivänä linnassa vilisi tonttuja ja asiakkaita

Turun linnan Tonttupäivää vietettiin lauantaina 12.11. Kauniin kirkas talvinen päivä houkutteli linnaan ennätysyleisön tutustumaan Turun linnan Tonttu-ukkoon ja muihin linnan haltiatonttuihin, kuten kotitonttuun, Fatabur-tonttuun ja saunatonttuun.

Väkeä riitti ihan vilinäksi asti ja tapahtumassa kävi ennätykselliset yli 2 000 asiakasta.

Ohjelmassa oli opastettuja tonttukierroksia, keskiaikaista musiikkia ja tanssia, satutuokioita, leikkiä, Tonttu-ukon piilottamien kultaisten esineiden etsimistä ja paljon muuta.

Ja voi että olikin hauskaa ja vauhdikasta!

Turun linnan tapahtumien järjestämiseen osallistuu kymmeniä ihmisiä - museon asiakaspalvelun väki, tutkijoita, tuottajia, oppaita, konservaattoreita, historian elävöittäjiä ja harrastajia, keikkatyöntekijöitä ja talkoolaisia. Kiitos heille kaikille onnistuneesta tapahtumasta! Ja kiitos kaikille tapahtumassa käyneille! Toivottavasti teillä oli hauskaa!

terveisin,

Turun linnan väki ja Tonttu-ukko

teksti: Kaisa Kutilainen
kuvat: Turun museokeskus/Henri Luomala

Olipa tonttu-ukko, seitsemänsataa vuotta vanha...

Hän asui holvissa Turun linnan alla. Hänellä oli niin pitkä, valkoinen parta, että voi kiertää sen kahdesti vyötärönsä ympäri, ja kyyryselkäinen hän oli, aivan kuin vanha teräsjousi, kun se on väännetty täyteen jännitykseen. Hän kehui olevansa vanhin tonttu-ukko koko maassa...

Sakari Topeliuksen vuonna 1849 julkaisema satu Turun linnan Tonttu-ukosta on toiminut inspiraationa Turun linnan Tonttupäivään, jota vietetään jälleen tällä viikolla lauantaina 12.11. klo 10-17.

Tonttupäivän valmistelut ovat linnassa täyttä vauhtia käynnissä, jotta kaikki on lauantaina valmista Tonttu-ukon kylään kutsumia haltiatonttuja ja muita vieraita varten.

Tonttu-ukko on kääntänyt lakkinsa nurin, joten lauantaina myös ihmiset voivat nähdä hänet.

Tonttupäivän ideana on esitellä suomalaisiin haltiatonttuihin liittyviä perinteitä, jotka ovat nykyään monille tuntemattomia. Haltiatontut ovat pieniä ihmisen kaltaisia olentoja: kotitonttuja, saunatonttuja, myllytonttuja, riihitonttuja, aittatonttuja, navettatonttuja ja tallitonttuja. Tontut paitsi suojelevat rakennuksia myös auttelevat ihmisiä erilaisissa tehtävissä. Palkaksi tontut vaativat vähän ruokaa, asumisoikeuden ja viimeiset löylyt saunasta.

Turun linnan Tonttu-ukon hienoista taidoista mainittakoon, että hän osaa muuttaa kävijöiden linnaan unohtamat esineet kultaisiksi. Ukkopa onkin omaksi huvikseen päättänyt piilottaa linnaan kultaisia esineitä, joista utelias museotutkijamme sai näköhavainnon jo nyt alkuviikosta. Ehkäpä linnan Tonttupäivän vieraatkin vielä löytävät nämä esineet jostain päin linnaa.

Sen lisäksi että linnassa voi törmätä tonttuihin, on tiedossa paljon muutakin hauskaa puuhaa. Linnassa voi tanssia keskiaikaisia tansseja ja kuulla hauskoja tonttusatuja. Opastettuja tonttukierroksia lähtee klo 10.10 alkaen ja niitä menee noin 10-15 minuutin välein.

Lisäksi lapset voivat leikkiä Linnan Pajassa, jossa on esillä taideohjaajien yhteinen taidenäyttely. Teokset pohjautuvat Topeliuksen Tonttu-ukkoon sekä hänen kuviteltuun hoviväkeensä Turun linnassa. Pajassa voi myös tehdä kortin tai kirjoittaa kirjeen Tonttu-ukolle.

Tervetuloa Turun linnan Tonttupäivään lauantaina!

terveisin Turun linnan Tonttu-ukko ja museon väki

teksti: Kaisa Kutilainen
kuvat: Turun museokeskus

Kuvia Tonttupäivästä

Viime lauantaina 7.11. linnassa vietettiin viidettä kertaa Tonttupäivää. Perheen pienimmät pääsivät taas kurkistamaan tonttujen maailmaan. Turun linnan 700-vuotias tonttu-ukko, kaik­kien Suomen tonttujen kantaisä, oli kutsunut paikalle sukulaistonttujaan. Kotitontut, riihitontut ja saunatontut ovat ujoja, mutta tarkkasilmäiset pienet vieraat näkivät heistä kyllä vilahduksia.

Tonttupäivä on aika nuori tapahtuma verrattuna vaikkapa Ritaripäiviin, jotka ovat kuuluneet linnan ohjelmistoon 1970-luvulta alkaen. Tapahtuma houkutteli tällä kertaa lähes 800 kävijää ja monille perheille Tonttupäivästä on muodostunut mukava isänpäivän aaton perinne.

Kello lähestyy kymmentä ja linnan väki kiiruhtaa paikalleen kierroksen varrelle ja tapahtumapisteisiin.

Turun Taideakatemian opiskelijat pitivät jännittäviä draamallisia satuhetkiä.

Turun linnan tonttu-ukko -hahmo perustuu vuonna 1849 julkaistuun Sakari Topeliuksen satuun. Sadussa lin­nassa asuva tonttu-ukko seuraa linnan elämänmenoa Murri-kissansa kanssa ja tekee pieniä kepposiaan. Hylätyt tavarat muuttuvat linnan haltiatontun aarrekammiossa kultaisiksi ja lakkiaan kääntämällä tonttu-ukko voi muut­tua näkymättömäksi. Tonttu-ukon tarina on saanut jatkoa uudessa, Nina Lepokorven kirjoittamassa ja Kirsi Haapamäen kuvittamassa kirjassa Tonttu-ukko tarinoi. Nina oli paikalla kertomassa uudesta kirjastaan.

 Pajassa painettiin kortteja ja tehtiin paperisuikaleista punomalla perinteisiä kuusenkoristeita.

Opastettu kierros huipentui tanssiin Eteläisessä salissa nokkahuilun ja viulun säestyksellä.

Askareistaan huolehtivia tonttuja vilahti siellä täällä...

 

Turun linnan tonttu-ukko kiipesi Portinvartijan kamariin ja kyseli, että sotaväkeäkös tänne on tullut, kun niin kova töminä kuuluu kellariin saakka!


Kuvat: Päivi Lönnberg

Turun linnassa vietetään Tonttupäivää la 7.11.

Turun linnan Tonttu-ukko on yhtä vanha kuin Turun linna, yli 700-vuotias. Tonttu on ollut läsnä todistamassa linnan historian tapahtumia ja hän on nähnyt monenmoista piirityksistä haamuihin ja kuninkaan vierailuista renessanssipitoihin. Tulevana lauantaina, isänpäivän aattona vietetään odotettua Tonttupäivää!
 
Tänä vuonna Turun linnan Tonttu-ukko on kutsunut vieraakseen muutamia haltiatonttuja, joita saattaakin nähdä linnassa arkisten askareiden parissa. Haltiatontut ovat hieman arkoja ja äkäisiäkin, mutta pohjimmiltaan kuitenkin hyväsydämisiä ja kilttejä!
 
Tonttupäivänä voi osallistua opastetulle kierrokselle päälinnassa ja kuulla linnan historiaa oppaiden kertomana tonttu-ukon näkökulmasta. Esilinnan puolella, Linnan Pajassa voi valmistaa tonttukortteja työpajatonttujen avustuksella. Esilinnan näyttelyissä kierrellessä pääsee suorittamaan visaisia tonttutehtäviä. Suosittu Ritarisali on tietenkin myös avoinna. Siellä saa sovittaa ylleen linnanneidon pukuja tai ritarin haarniskaa.
 
Sakari Topeliuksen kirjoittama satu Turun linnan Tonttu-ukosta sai jatkoa tänä vuonna, kun Nina Lepokorven teos Tonttu-ukko tarinoi, julkaistiin. Kirjaa saa ostaa museokauppa Fataburista ja tekijä itsekin on tavattavissa linnassa. Osallistu myös Turun Taideakatemian opiskelijoiden ohjaamaan draamapajaan, jotka alkavat klo 11, 12, 14, 15 ja 16. Linnassa voi viettää vaikka koko päivän!
 
Tonttupäivän opastetut kierrokset lähtevät 10–15 minuutin välein alkaen klo 10.10. Viimeinen kierros lähtee klo 16.00. Ruotsinkieliset kierrokset lähtevät klo 11.55, 13.55 ja 15.55. Ohjelma päättyy klo 17.
 
Näkymättömiin!

Tonttupäivän tunnelmia

Viime lauantaina vietettiin Turun linnan Tonttupäivää! Tapahtuma järjestettiin nyt 4. kerran. Hyvä tunnelma sekä lasten innostus ja jännitys kannustavat ehdottomasti järjestämään tapahtuman taas ensi vuonna. Päivän aikana linnassa vieraili lähes 900 kävijää.

Suurin osa pienistä vieraista osallistui opastetuille kierroksille, jotka veivät esilinnaan eri tyylisuuntien mukaan kalustettuihin huoneisiin etsimään pieniä haltiatonttuja. Matkan varrella leikittiin ja laulettiin musikanttien kanssa ja kömpihän se linnan tonttu-ukkokin esiin. Kierroksen lopuksi löydettiin vielä sänky, jossa ihan oikea kuningas on nukkunut.

Pajassa valmistui melkoinen määrä kirjanmerkkejä ja kuusenkoristeita. Vankilassa pienet keskittyivät kuulemaan tarinaa linnan tonttu-ukosta.

Kiitos kaikille osallistuneille ja erityiskiitos tapahtuman kehityskyselyyn vastanneille. Palkinnot eli lippupaketit Ritaripäiville arvotaan lähipäivinä. Voittajille ilmoitamme henkilökohtaisesti.

 

Turun linnan tonttu-ukko liikuskelee linnassa näkyvänä myös joulukuussa! Tonttu-ukon opastetut kierrokset alkavat sunnuntaina 7.12. Tarkemmat aikataulut ja myös Linnan Pajan joulun ajan ohjelman löydät Turun museokeskuksen nettisivuilta.

 

Kuvat ja tunnelmat: Päivi Lönnberg 

Lauantaina Tonttupäivään!

 

Linnassa on jo nähty vilahduksia haltiatontuista ja Pajassa kaikki on valmiina erityisen salaisia askareita varten... Shhh!

Tonttu-ukko vinkkaa, että aamupäivän opastuksilla voi olla kova kysyntä. Iltapäivällä on yleensä väljempää ja ainahan voi käydä Pajassa ensin! Linnaan pääsee kätevästi kauppatorilta bussilla nro 1. Pysäköintitilaa löytyy Satamakadun puolelta. Nyt tonttu-ukko kääntää lakkinsa ympäri ja huikkaa Näkymättömiin!

Turun linnan Tonttupäivä lähenee...

Isänpäivän aattona, 8.11. linnassa riittää vilskettä. Linnaan on kutsuttu koko Suomen tontut tapaamaan kaikkien tonttujen kantaisää eli Turun linnan tonttu-ukkoa. Tonttupäivänä on mahdollista tutustua näihin kaikkialla Suomessa asuviin pieniin olentoihin, vaikka ne taitavatkin olla niin ujoja, ettei niistä näe kuin vilauksen silloin tällöin.

Tonttujen maailmaan sukelletaan opastetuilla kierroksilla, joissa etsitään piiloutuneita tonttuja ja heidän esineitään. Samalla selvitetään myös, millaisia sänkyjä esilinnan huoneista löytyy ja kuka niissä on nukkunut. Tonttujen vastuualueita ja askareita valottavat tonttuaiheiset sadut, joita luetaan lapsille ääneen jännittävässä paikassa, linnan uumenissa.

Linnan aulassa pyörii Turun linnan tonttu-ukko -lyhytelokuva ja Turun linnan Pajassa harjoitellaan kädentaitoja ja valmistetaan jotakin aivan erityisen salaista! Kaiken kukkuraksi, Turun linnan tonttu-ukon sanotaan kulkevan näkyvässä hahmossa linnan käytävillä. Pääsetkö yllättämään hänet nokosilta tai etsimästä Murri-kissaansa?

Tonttuaiheiset kierrokset lähtevät 10-15 minuutin välein alkaen klo 10.10. Viimeinen kierros lähtee klo 16.00. Ruotsinkieliset kierrokset lähtevät klo 11.55, 13.55 ja 15.55. Ohjelma päättyy klo 17. 

Osallistu kilpailuun Turun linnan Facebook-sivulla ja voita lippupaketti Tonttupäivään!

Tonttupäivä – museopedagogiikkaa perheen pienimmille

Syyspäivien pimetessä, isänpäivän aattona 9. marraskuuta klo 10–18 Turun linnassa vietetään Tonttupäivää. Perheen pienimmät pääsevät museoon kuulemaan tarinoita tontuista ja haltioista. Saatat jopa nähdä Tonttu-ukon!

Tonttupäivillä on runsaasti ohjelmaa koko perheelle. Soittoniekat laulattavat lapsia ja musiikkipedagogi vie lapset linnan ja musiikin mystiseen maailmaan. Kulkuri-teatteri esittää näytelmän Tonttu-ukko Hegesipuksen aarre, joka pohjautuu Sakari Topeliuksen satuun. Pajassa voi askarrella jotain tontuille tärkeää kotiin vietäväksi.

Tonttupäivän ohjelma:

• Kierroksia Tonttu-ukon jäljillä klo 10.15 alkaen 15 min. välein. Viimeinen opastus alkaa klo 16.00
• Rundvandringar på svenska kl. 11.55, 13.55 och 15.55
• Teatteriesitys klo 11, 13 ja 15
• Musiikkia ja laulua
• Tonttuaskartelua Linnan Pajassa

Tonttupäivän liput aikuiset 10 € / lapset (4–17 -vuotiaat) 5 € / perhelippu 26 €. Tapahtuma jatkuu klo 17 asti ja museo sulkeutuu klo 18.