Viime lauantaina Turun museokeskuksen intendentti Petteri Järvi luennoi Bryggman salissa teemalla Eläimet heraldiikassa. Luento aloitti syksyn 2016 Aikuisten salonki -luentosarjan, jossa kuullaan kiinnostavia luentoja linnan näyttelyihin liittyen. Nyt kuultu luento sekä 15.10. järjestettävä biologi Pekka Käärin luento
Aristoteles ja teräväpiirtotelkkari liittyvät linnan
Outo luonto - ihmisen ja eläimen yhteinen polku -näyttelyyn, joka on nähtävillä linnassa 30.10.2016 asti. Näyttely johdattaa luontopolun tavoin ihmisen ja eläimen suhteeseen läpi historian keskiajalta nykypäivään. Näyttelyssä käyvät vuoropuhelua nykytaide ja tutkimustieto eri aloilta.
Heraldiikka on lyhyesti sanottuna tieteenala, joka tutkii vaakunoiden käyttöä ja siihen liittyviä asioita. Se on kuitenkin samalla myös taiteenala, joka keskittyy käyttötunnusten suunnitteluun. Yhtenäiseksi, säädellyksi järjestelmäksi heraldiikka muodostui 1100-luvulla, vaikka kuvallisia tunnuksia oli ollut käytössä mm. muinaisten roomalaisten aikaan.
 |
| Turussa vuonna 1556 lyödyssä markassa näkyy Ruotsin valtakunnanvaakuna. Vaakunassa on myös Folkunga-suvun leijona. Fredric von Rettig lahjoitti markan Turun museolle 1881 heti museon perustamisen jälkeen. Kuva TMK. |
Vaakunoiden yhtenäisen heraldisen järjestelmän luonti liittyy ritareiden tunnistamiseen taistelussa. Keskiaikainen taistelu yleensä päättyi, jos joukkojen johtaja menehtyi. Mistä sitten tunnistaa, onko johtaja vielä hengissä? Taistelun aikana ei ollut kovin terveellistä riisua kypäräänsä, vaan täytyi olla parempi tapa tunnistaa haarniskoitu taistelija. Tämä tarve tunnistaa haarniskoitu ritari oli yksi heraldiikan syntyyn vaikuttaneista tekijöistä. Nouseva ritari-luokka omaksui ensimmäisenä ja hyvin nopeasti vaakunatunnukset käyttöönsä. Taistelujen lisäksi ritarit piti tunnistaa myös turnajaisissa, joista tuli suosittu ajanviete keskiajalla.
Turnajaisten myötä tuli keskiaikaiseen yhteiskuntaan uusi suppea ammattiryhmä, nimittäin airueet eli heraldit. Airueiden tehtävänä oli tunnistaa eri vaakunat ja vastata myös uusien vaakunoiden tekemisestä. Juuri airueet loivat nykysinkin käytössä olevat heraldiset säännöt ja esittämistavat.
Vaakunan pitää olla kaukaakin selvästi erotettavissa. Vaakunan pitää lisäksi olla niin erilainen, että se ei sekoitu mihinkään jo käytössä olevaan vaakunaan. Erilaiset keskiaikaiset käyttöesineet kuten kirves, hevoskenkä, avain ja jopa tyyny olivat suosittuja vaakunatunnuksina.
 |
| Intendentti Petteri Järven vaakuna on hänen itsensä suunnittelema. |
Eläimet ovat hyvin yleisiä ja perinteisiä vaakunoiden tunnuksia. Vaakunoissa käytettyjen eläinten ei tarvitse olla todellisia tai esiintyä luonnossa. Vaakunoissa esitettävät eläimet esitetään aina petoeläiminä, riippumatta siitä, millainen eläin on kyseessä. Vaakunoiden eläimillä on vakiintuneet asennot, joihin ne aina piirretään. Lisäksi vaakunoiden eläimet ovat aina miespuoleisia ja katsovat aina oikeaan kantajastaan katsottuna.
Yleisimpiä vaakunoissa käytettyjä eläimiä ovat leijona ja kotka. Leijonaan liitetään useita positiivisia merkityksiä, kuten rohkeus, urheus ja voima. Leijona on perinteisesti ollut kuninkaiden ja maallisten hallitsijoiden tunnus. Myös erilaisia taruolentoja on käytetty vaakunoissa kuten griippi (aarnikotka, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona) ja lohikäärme. Keskiajan ihmisille lohikäärme on voinut olla aivan yhtä todellinen eläin kuin leijonakin – sitä ei ole itse nähty mutta on kuultu erilaisia tarinoita.
Myös kaupungit ovat ottaneet melko varhain vaakunoita käyttöönsä. Suomen vanhimman kaupunkivaakunan eli Turun vaakunan varhaisin esikuva ajoittuu jo 1300-luvun alkuun.
 |
| Turun kaupungin vaakunan esikuva tunnetaan jo 1300-luvulta. Kuvassa näkyvän Turun kaupunkilipun on suunnitellut Tom C. Bergroth. Kuva TMK. |
Suomalaisessa kunnallisessa heraldiikassa on käytetty paljon eläimiä ja mm. kalat ovat hyvin yleisiä.
 |
| Siikaisten vaakunassa on sinisessä kentässä palkeittain asetettu, hyppäävä, hopeinen, punavaruksinen siika. Vaakunan on suunnitellut Pentti Vakkamaa. Kuva Wikipedia. |
Suomen valtiovaakunan leijona liittyy Juhana Herttuaan, joka kuninkaaksi tultuaan 1568 tunnettiin nimellä Juhana III. Hän otti itselleen tyhjän arvonimen Suomen suuriruhtinas. Samalla hän antoi suunnitella uuden vaakunan suuriruhtinaskunnalleen. Pääaihe vaakunaan eli leijona lienee johdettu
Folkungan leijonasta, leijona tosin oli muutenkin yksi suosituimmista heraldisista tunnuksista. Ei ole tarkkaa tietoa koska leijonavaakuna suunniteltiin, mutta 1580-luvun alussa se esiintyy jo Kustaa Vaasan hautamonumentissa. Leijonaa täydennettiin Karjalan maakuntavaakunasta otetulla haarniskoidulla käsivarrella ja sapelilla, ja kenttään siroteltiin yhdeksän ruusua koristukseksi. Symboliikka oli selvä: Venäjää symbolisoiva sapeli on uljaan leijonan poljettavana.
 |
| Suomen valtion leijonavaakuna nykyisessä asussaan. Kuva Wikipedia. |
Teksti: Kaisa Kutilainen
**
Aikuisten salonki -luentosarja Turun linnassa
la 15.10. klo 14 Aristoteles ja teräväpiirtotelkkari
Biologi, filosofian tohtori, Pekka Käär valaisee luennossaan eurooppalaisen luontotiedon ja luontosuhteen kehitystä antiikin ajattelijoista nykypäivän luontodokumentteihin.
la 19.11. klo 14 Yli 100 vuotta Turun linnan arkeologiaa - ja uusi vaihe on juuri käynnistymässä
arkeologi Kari Uotila vie kuulijat Turun linnan arkeologisten kaivausten vaiheisiin. Arkeologit ovat tutkineet Turun linnan rakenteita ja maakerroksia useaan otteeseen yli sadan vuoden aikana. Menetelmät ovat kehittyneet ja linnan historiasta on mahdollista saada selville yhä uutta tietoa.
la 26.11. klo 14 Erik Bryggman ja Turun linnan restaurointi
Rakennustutkija Kaarin Kurri valottaa vuonna 1961 valmistuneen Turun päälinnan restauroinnin periaatteita ja toteutusta sekä kuinka modernistinen restaurointilinjaus vaikutti ja näkyy yhä Turussa. Vuosi 2016 on Bryggman-teemavuosi, sillä arkkitehdin syntymästä tulee 125 vuotta.
Luentomaksu on 3 €.
Luennot liittyvät Outo luonto - ihmisen ja eläimen yhteinen polku sekä Raunioista rakennettu - Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna -näyttelyihin. Näyttelyihin pääsee tutustumaan linnan sisäänpäsymaksulla 9 € /5 € opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, varusmiehet.
lisätiedot ja ilmoittautumiset:
www.turku.fi/turunlinna
