Ritaripäivien tunnelmia

Loppiaisviikonloppuna linnassa vietettiin jälleen perinteisiä Ritaripäiviä. Ohjelmassa oli kohtaamisia historian elävöittäjien kanssa, tutkijoiden tietovartteja ja puuhaa pajassa. Nähtävää ja koettavaa riitti helposti useammaksi tunniksi. Museoväen mieltä lämmittivät kovasti havainnot lapsista, joita aikuisten oli vaikea saada lähtemään kotiin...

Linnamuusikko Anneliina Koskinen soitti ja lauloi Kuningattaren salissa. Vanhan musiikin instrumentit, kuten harppu ja sinfonia, soivat tilassa upeasti!

 Elävöittäjät ylläpitävät vanhoja käsityötaitoja. Näin syntyy kenkä nahasta.

Taitavan oppaan kanssa on mukava sukeltaa linnan vaiheisiin. Tässä tutkitaan Portinvartijan kamarin maalauksia. 

Kierroksen varrella kohdattiin salaperäinen alkemisti, joka kertoi taikakeinoista ja yllytti lapsia nappaamaan voimaa sian kallosta.

Tämän vuoden uutuutena ohjelmassa olivat tietovartit. Tutkija Bengt Selin kertoi pyhimysveistoksista. Tiesitkös, että hulluilla koirillakin on oma suojeluspyhimyksensä? 

Katariina Jagellonican puvuista, asusteista ja koruista kertoi Nina Manninen. Maahan asti ulottuva huntu, arvokkaat kankaat ja kulta- ja helmikirjailut kuuluivat prinsessojen garderoobiin renessanssiaikana. 

Piparkakkumestari Petrus esitteli koristeellisten piparkakkujen valmistusmenetelmää. Taikinan painelu ja irrottaminen muotista vaatii oikean tekniikan.

Pajassa tutustuttiin arkkitehtuuriin valmistamalla tikuista siltoja.

Tunnelma ja lämpötila olivat korkealla Ritarisalissa, jossa sai sovittaa varusteita ja pukuja.

Näin käynnistyi linnan vuosi 2018! Kiitos kaikille kävijöille - teitä oli 2296! Kiitos myös kymmenille talkoolaisille ja linnan väelle ikimuistoisesta tapahtumasta!

Kuvat: TMK/Päivi Lönnberg

Haltiatontuista metsänpeittoon – Ajatuksia Tonttupäivän valmisteluista

Tonttupäivä lähestyy, mutta tapahtuma ei synny tuosta vain. Se vaatii paljon taustatyötä, sillä Tonttupäivää varten pitää käydä neuvotteluja Turun linnan Tonttu-ukon kanssa, pohtia haltiatonttujen vaatetusta, miettiä monipuolista ohjelmaa, suunnitella markkinointia, koluta kokoelmien kätköistä tonttumaisia esineitä ja jopa ideoida metsän rakentamista kokoustilaan. Mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta, kun koolla on porukka luovia, innostuneita ja osaavia ihmisiä.

Haltiatontut valtaavat isänpäivän aattona 11.11. Turun linnan jo seitsemättä kertaa. Linnan käytävillä voit törmätä mitä erilaisimpiin haltiatonttuihin askareitaan toimittamassa. Tonttujen houkutteleminen linnaan ei kuitenkaan ole aina helppo juttu. Joskus täällä Turun linnassa on ihan kriisi, tonttukriisi. Saammeko Turun linnan Tonttu-ukkoa houkuteltua paikan päälle? Tonttu-ukko on tottunut kulkemaan linnan holvien alla omissa oloissaan ja tapahtumapäivänä käy aikamoinen vilske. Tonttupäivää vietetään kuitenkin Tonttu-ukon kunniaksi, joten pitäähän päähenkilön olla paikalla. Turun linnan Tonttu-ukkoa ehkä jopa hieman hivelee se suuri kunnia ja huomio, jota hän tapahtumassa saa osakseen. Helppo ei tapahtumapäivä Tonttu-ukolle kuitenkaan ole, sillä vastuuntuntoisena olentona hän haluaa tavata kaikki museokävijät ja se tarkoittaa kokonaista päivää ilman taukoja.

 Bryggman-sali muuntuu vaikka Haltiametsäksi. Pystytyspuuhissa Suski. Haltiatonttujakin on jo selvästi paikalla...

Tapahtuman kunniaksi linnaan saapuu myös muita haltiatonttuja, joiden värväämiseen on käytettävä erilaisia keinoja. Mielelläänhän moni toki tulee, Tonttupäivänä kun on aina paljon iloisia museokävijöitä kohdattavana. Konservaattoritonttu, kotitonttu, saunatonttu ja tallitonttu ovat olleet mukana aiemminkin ja kehuneet kovin tapahtumaa. Tästä hauskuudesta ei halunnut jäädä paitsi käsityötonttukaan, joka innokkaana tarjoutui avuksi Tonttupäivään. Hänellä vaan oli pula sopivasta vaatetuksesta. Onneksi linnan pukuhuollossa on ammattitaitoista väkeä töissä ja sopivat pukimet löytyivätkin helposti. Käsityötonttu ei osaa hetkeäkään olla toimettomana, joten päänsä ympärille hän aikoo kieputtaa kaulahuivin, jota on hyvä taukoamatta neuloa.

Haltiatontuille tuottaa toisinaan päänvaivaa tapahtuman pukukoodi. Haltiatonttujen garderobi on toki laaja, ovathan he nähneet monien tyylien vaihtuvan vuosien varrella. He ovat koonneet muotivillityksistä ne eniten itseään miellyttävät asiat ja muokanneet niitä hieman tonttumaisemmiksi. Haltiatontut kuitenkin joskus pohtivat, että ovatko he pukeutuneet sellaisiin vaateparsiin, joista museovieraat heidät haltiatontuiksi tunnistavat. Joulutontuilla taitaa olla helpompaa, he tuumivat, sillä heidät tunnistaa aina punaisista nutuista ja tonttulakeista. Haltiatonttujen tunnistusta helpottaa heidän työvälineensä ja muut attribuutit, joita he kanniskelevat mukanaan.

Linnaan on saatu houkuteltua myös hieman kärttyinen haltiatonttu, joka ei ole aiemmin osallistunut Tonttupäivään. Tällä tontulla on usein kovasti kiireitä, mutta pohjimmiltaan hän lempeä ja hyväsydäminen. Kärttyisyyden hän näyttää museokävijöille vain, jos he menevät koskemaan museoesineisiin, sillä sellaista käytöstä tonttu ei siedä. Tonttu kirjaakin kaikenlaisen huonon käytöksen pieneen vihkoonsa.

Haltiat ovat näkymättömiä, mutta halutessaan ne saattavat näyttäytyä ihmisille. Onneksi Tonttupäivänä kaikki linnaan vierailulle tulleet haltiatontut ovat luvanneet olla näkyväisiä, ja Turun linnan Tonttu-ukkokin on kääntänyt lakkinsa nurin.

Haltiametsätöissä on mukana myös tutkija Bengt. Metsäneläimiä on saatu tapahtumaan lainaan Biologisesta museosta.

Suomalaisille metsä on aina ollut monella tavalla tärkeä paikka ja sen vuoksi Tonttupäivään on haluttu tänä vuonna lisätä ripaus kansanperinnettä Haltiametsän muodossa. Turun linnaan loihditaan pieni palanen metsää, jossa pääsee ihastelemaan talvisen luonnon tunnelmaa ja kuulemaan metsään liittyvistä uskomuksista. Luonnossa on uskottu elävän monenlaista väkeä, yliluonnollista voimaa, jota ajateltiin olevan elollisissa olennoissa ja elottomissa kappaleissa. Väkeä ei kannattanut suututtaa, sillä silloin saattoi saada niiden vihat ylleen. Varomaton kulkija saattoi joutua myös metsänpeittoon, jos ei osannut käyttäytyä metsässä oikeaoppisesti. Tonttupäivänä Haltiametsä on taianomainen paikka, jossa voi viettää hetken metsässä tunnelmoiden ja sen asukkaita katsellen. Kannattaa siis suunnata lauantaina Turun linnaan.

Tapahtuman koko ohjelma on luettavissa tapahtumakalenterista.

Susanna Lahtinen

Tutkija (ma.)

Tonttupäivänä linnassa vilisi tonttuja ja asiakkaita

Turun linnan Tonttupäivää vietettiin lauantaina 12.11. Kauniin kirkas talvinen päivä houkutteli linnaan ennätysyleisön tutustumaan Turun linnan Tonttu-ukkoon ja muihin linnan haltiatonttuihin, kuten kotitonttuun, Fatabur-tonttuun ja saunatonttuun.

Väkeä riitti ihan vilinäksi asti ja tapahtumassa kävi ennätykselliset yli 2 000 asiakasta.

Ohjelmassa oli opastettuja tonttukierroksia, keskiaikaista musiikkia ja tanssia, satutuokioita, leikkiä, Tonttu-ukon piilottamien kultaisten esineiden etsimistä ja paljon muuta.

Ja voi että olikin hauskaa ja vauhdikasta!

Turun linnan tapahtumien järjestämiseen osallistuu kymmeniä ihmisiä - museon asiakaspalvelun väki, tutkijoita, tuottajia, oppaita, konservaattoreita, historian elävöittäjiä ja harrastajia, keikkatyöntekijöitä ja talkoolaisia. Kiitos heille kaikille onnistuneesta tapahtumasta! Ja kiitos kaikille tapahtumassa käyneille! Toivottavasti teillä oli hauskaa!

terveisin,

Turun linnan väki ja Tonttu-ukko

teksti: Kaisa Kutilainen
kuvat: Turun museokeskus/Henri Luomala

Olipa tonttu-ukko, seitsemänsataa vuotta vanha...

Hän asui holvissa Turun linnan alla. Hänellä oli niin pitkä, valkoinen parta, että voi kiertää sen kahdesti vyötärönsä ympäri, ja kyyryselkäinen hän oli, aivan kuin vanha teräsjousi, kun se on väännetty täyteen jännitykseen. Hän kehui olevansa vanhin tonttu-ukko koko maassa...

Sakari Topeliuksen vuonna 1849 julkaisema satu Turun linnan Tonttu-ukosta on toiminut inspiraationa Turun linnan Tonttupäivään, jota vietetään jälleen tällä viikolla lauantaina 12.11. klo 10-17.

Tonttupäivän valmistelut ovat linnassa täyttä vauhtia käynnissä, jotta kaikki on lauantaina valmista Tonttu-ukon kylään kutsumia haltiatonttuja ja muita vieraita varten.

Tonttu-ukko on kääntänyt lakkinsa nurin, joten lauantaina myös ihmiset voivat nähdä hänet.

Tonttupäivän ideana on esitellä suomalaisiin haltiatonttuihin liittyviä perinteitä, jotka ovat nykyään monille tuntemattomia. Haltiatontut ovat pieniä ihmisen kaltaisia olentoja: kotitonttuja, saunatonttuja, myllytonttuja, riihitonttuja, aittatonttuja, navettatonttuja ja tallitonttuja. Tontut paitsi suojelevat rakennuksia myös auttelevat ihmisiä erilaisissa tehtävissä. Palkaksi tontut vaativat vähän ruokaa, asumisoikeuden ja viimeiset löylyt saunasta.

Turun linnan Tonttu-ukon hienoista taidoista mainittakoon, että hän osaa muuttaa kävijöiden linnaan unohtamat esineet kultaisiksi. Ukkopa onkin omaksi huvikseen päättänyt piilottaa linnaan kultaisia esineitä, joista utelias museotutkijamme sai näköhavainnon jo nyt alkuviikosta. Ehkäpä linnan Tonttupäivän vieraatkin vielä löytävät nämä esineet jostain päin linnaa.

Sen lisäksi että linnassa voi törmätä tonttuihin, on tiedossa paljon muutakin hauskaa puuhaa. Linnassa voi tanssia keskiaikaisia tansseja ja kuulla hauskoja tonttusatuja. Opastettuja tonttukierroksia lähtee klo 10.10 alkaen ja niitä menee noin 10-15 minuutin välein.

Lisäksi lapset voivat leikkiä Linnan Pajassa, jossa on esillä taideohjaajien yhteinen taidenäyttely. Teokset pohjautuvat Topeliuksen Tonttu-ukkoon sekä hänen kuviteltuun hoviväkeensä Turun linnassa. Pajassa voi myös tehdä kortin tai kirjoittaa kirjeen Tonttu-ukolle.

Tervetuloa Turun linnan Tonttupäivään lauantaina!

terveisin Turun linnan Tonttu-ukko ja museon väki

teksti: Kaisa Kutilainen
kuvat: Turun museokeskus

Nähdä maailma hiekanjyvässä?

Tiistaina 21.6. Turun linnan kävijät saattoivat ihmetellä, että mitä ihmettä esilinnan pihalla tapahtuu, kun pihalle tuotiin kauhakuormaajalla 6 kuutiota hiekkaa.

Kyseessä on aivan uudenlainen taideprojekti joka rakentuu esilinnan pihassa koko kesän ajan. Esilinnan pihalle kaivon viereen kohoaa ympäristö- ja yhteisötaideteoksena hiekkalinna.

Ympäristötaide tarkoittaa rakennettuun kulttuuriympäristöön, eli tällä kertaa Turun linnassa esilinnan pihaan, tehtävää taidetta. Ympäristötaideteos voi olla myös teko, tapahtuma tai prosessi, tässä tapauksessa rakentaminen on prosessi jossa taideteos eli hiekkalinna muodostuu. Yhteisötaide puolestaan tarkoittaa taidetta, jota tehdään yleisön kanssa ja yleisön ehdoilla. Hiekanjyvä on linnan muurin kivi pienoiskoossa:

"Nähdä maailma hiekanjyvässä ja taivas kedon kukassa, kannattaa kädessään loputtomuutta ja viettää ikuisuutta tunnissa." William Blake

Turun linnan hiekkalinna rakentuukin kesän aikana yhdessä kävijöiden kanssa, sillä museovieraat pääsevät osallistumaan linnan rakentamiseen ja veistämiseen. Linnaa rakentaessa saa päästää mielikuvituksensa lentoon tai mallia voi ottaa Turun linnan arkkitehtuurista.

Hiekkalinnaa veistetään tavallisesta hienosta hiekasta, joka kostutetaan, jotta sitä pysyy muotoilemaan. Valmis linna saadaan pysymään kasassa 10 % Erikeeperin ja veden seoksella. Kesän aikana hiekkalinna myös tuhotaan useamman kerran ja rakennetaan taas uudestaan. Pitkin kesää rakennetaan siis monta erilaista museokävijöiden suunnittelemaa ja toteuttamaa linnaa.

Hiekkalinnaa rakennetaan päivittäin 2.7.–12.8. klo 12–16.

Tavoitteena hiekkalinnassa on ohjata ihmisiä hiekan veiston riemuihin sekä lisätä hiekanveistoa harrastuksena läheisillä rannoilla. Hiekanveisto on ihmisiä yhdistävää mielikuvituksen leikkiä, jännittäviä tarinoita sekä pienoismaailmojen rakentamista. Turun linnan hiekkalinnan kautta kerrataan myös linnan rakentamisen historiaa sekä arkkitehtuurin peruskäsitteitä tekemällä itse. Hiekkalinnoja on rakennettu erilaisilla teemoilla aikaisemmin mm. Lappeenrannassa ja Helsingissä Korkeasaaressa, mutta Turun linnan hiekkalinna on ensimmäinen laatuaan Turussa.

Hiekkalinnan vieressä kaivon kannella voi myös tehdä käpylohikäärmeitä sekä -yksisarvisia, joiden tekeminen vaatii tarkkuutta saada otus seisomaan oikeassa asennossa. Tämän lisäksi on tarjolla katapultteja, joilla valmis linna tuhotaan. Seuraavan päivänä rakennetaan taas uusi linna uusilla tarinoilla.

Vapaa pääsy!

Jos osallistut kesän aikana hiekkalinnan rakentamiseen ja sometat asiasta, käytäthän #TurkuSandCastle hastagia.

Huom! Sadesäällä hiekkalinnaa ei voi rakentaa, vaan sateisina päivinä tehdään pahvisia linnaveistoksia  linnan pajassa. Pajaan pääsee maksamalla linnan sisäänpääsymaksun.

Hiekkalinnan pohjaa varten rakennetaan kehikko.

 

Hiekka kuljetetaan linnaan kuorma kerrallaan.

 

Hiekkaa siirretään kehikkoon.

 

Tutkijat ryntäävät tutkailemaan uutta rakennelmaa.

Väylä on kapea, pääseekö pois lainkaan?

 Kirjoittajat: Satu Musakka & Kaisa Kutilainen