Ritaripäivien tunnelmia

Loppiaisviikonloppuna linnassa vietettiin jälleen perinteisiä Ritaripäiviä. Ohjelmassa oli kohtaamisia historian elävöittäjien kanssa, tutkijoiden tietovartteja ja puuhaa pajassa. Nähtävää ja koettavaa riitti helposti useammaksi tunniksi. Museoväen mieltä lämmittivät kovasti havainnot lapsista, joita aikuisten oli vaikea saada lähtemään kotiin...

Linnamuusikko Anneliina Koskinen soitti ja lauloi Kuningattaren salissa. Vanhan musiikin instrumentit, kuten harppu ja sinfonia, soivat tilassa upeasti!

 Elävöittäjät ylläpitävät vanhoja käsityötaitoja. Näin syntyy kenkä nahasta.

Taitavan oppaan kanssa on mukava sukeltaa linnan vaiheisiin. Tässä tutkitaan Portinvartijan kamarin maalauksia. 

Kierroksen varrella kohdattiin salaperäinen alkemisti, joka kertoi taikakeinoista ja yllytti lapsia nappaamaan voimaa sian kallosta.

Tämän vuoden uutuutena ohjelmassa olivat tietovartit. Tutkija Bengt Selin kertoi pyhimysveistoksista. Tiesitkös, että hulluilla koirillakin on oma suojeluspyhimyksensä? 

Katariina Jagellonican puvuista, asusteista ja koruista kertoi Nina Manninen. Maahan asti ulottuva huntu, arvokkaat kankaat ja kulta- ja helmikirjailut kuuluivat prinsessojen garderoobiin renessanssiaikana. 

Piparkakkumestari Petrus esitteli koristeellisten piparkakkujen valmistusmenetelmää. Taikinan painelu ja irrottaminen muotista vaatii oikean tekniikan.

Pajassa tutustuttiin arkkitehtuuriin valmistamalla tikuista siltoja.

Tunnelma ja lämpötila olivat korkealla Ritarisalissa, jossa sai sovittaa varusteita ja pukuja.

Näin käynnistyi linnan vuosi 2018! Kiitos kaikille kävijöille - teitä oli 2296! Kiitos myös kymmenille talkoolaisille ja linnan väelle ikimuistoisesta tapahtumasta!

Kuvat: TMK/Päivi Lönnberg

Renessanssiajan sotavarusteita ritaripäiville

Turun linnaan tullessaan kävijät toivovat näkevänsä vanhoja aseita ja haarniskoja. Niitä Turun museokeskuksen kokoelmiin kuuluu valitettavan vähän, mutta viime vuoden lopulla tilanne parani, kun museo hankki omistukseensa suomalaisen asiantuntijan yksityiskokoelmasta joukon 1500- ja 1600-luvulle ajoittuvia eurooppalaisia varusteita.

Hankinta käsitti kaikkiaan kolme kypärää, niistä tässä ensimmäisenä morion n. vuosien 1570-1580 väliseltä ajalta.

Morion luo usein mielikuvan espanjalaisista konkistadoreista, mutta vielä Cortésin tai Pizarron sotilaiden päissä ei tämänmallinen kypärä vielä keikkunut. Sen sijaan se yleistyi 1500-luvun mittaan niin Espanjan kuin muidenkin Euroopan maiden armeijoiden jalkaväkisotilaiden varusteena. Käyttö jatkui 1600-luvun puolelle, ja erityisen suosittu kypärä oli 1500-luvun lopussa, mm. Juhana-herttuan toimeenpanemien Turun linnan piiritysten aikana.

Albert Edelfeltin vuoden 1597 piiritykseen liittyvässä maalauksessa Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista vasemmalla seisovilla sotilailla on päässään kypärät, joista tapahtumapaikkana olevan Sturen kirkon hämärässä valaistuksessa on vaikea sanoa, ovatko ne morioneita, tai kenties tätä toista, samanaikaista ja morioneille sukua olevaa, mutta muotoilultaan yksinkertaisempaa cabacet-mallia.

Tämä nimillä cabacet tai cabasset tunnettu kypärämalli polveutui, kuten morionkin, myöhäiskeskiajan kattilamaisista "sotahatuista", ja oli tyypillisesti jalkaväen kypärä. Museon hankkima kypärä ajoittuu 1600-luvun alkuvuosikymmenille eli 30-vuotisen sodan alkuun.

Burgonet oli puolestaan ratsuväen suosima malli. Keskiajan umpinaisista ritarikypäröistä poiketen se oli avonaisempi mahdollistaen kantajalleen paremman näkyvyyden taistelukentällä. Burgonetille ominaisia piirteitä ovat kasvojen yläpuolella oleva lippa, päälaen yli kulkeva harja sekä saranoidut sivusuojat jotka eivät ulotu yli koko kasvojen. Museon hankkima burgonet on ajoitettu vuoden 1570 tienoille.

Ratsuväen sotilaan varusteisiin kuuluvia sotavasaroita meillä oli ennestään, mutta vain huonokuntoisina maalöytöinä. Tämä erinomaisessa kunnossa oleva yksilö on ajoitettu 1500-luvun toiselle neljännekselle ja on todennäköisesti sveitsiläistä alkuperää.

Sotavasarat kehitettiin 1300-luvulla yleistyneitä levyhaarniskoja vastaan. Niitä oli pitkävartisina ns. salkoaseina myös jalkaväen käytössä. Tällaista lyhyempää kantoivat ratsuväkisotilaat vyössään kuvassa näkyvästä metallilenkistä ripustettuna.

Teräksisiä hansikkaita käytti niin jalka- kuin ratsuväkikin. Nämä eteläsaksalaista valmistetta olevat ns. Landsknecht-tyypin hansikkaat 1500-luvun lopusta lienvät kuitenkin olleet jakaväkiupseerin käsiensuojana.

Ehkä erikoisin ja harvinaisin uusista hankinnoista oli ns. piirityskilpi. Kahdeksan kiloa painavaa teräskilpeä käytettiin suojana staattisemmassa sodankäynnissä, kuten linnoja ja linnoituksia piiritettäessä. Sen kantamista helpotti olkahihna, jonka kiinnityskohdissa etupuolella on kahdeksan ihmiskasvoista maskaronia.

Kilven valmistajaksi tiedämme leimojen perusteella Martin Schneider nuoremman, joka vaikutti Nürnbergissä 1500-1600-lukujen vaihteessa.

Hankitut esineet tulevat esille helmikuussa avautuvaan näyttelyyn Valtapeliä - reformaatio Suomessa, ja sitä ennen ensi viikonlopun ritaripäiville, jossa Turun museokeskuksen tutkija esittelee niitä yleisölle.

Teksti: Kari Hintsala
Kuvat: Masse Rantonen

Ritaripäiviltä vauhtia uuteen vuoteen

Tule Turun linnan Ritaripäiville 2.­–3.1.2016. Tapaa linnan sotureita, pukeudu haarniskaan tai linnanneidon asuun ja kuuntele Tonttu-ukon tarinoita.  Askartele jotain kivaa Linnan Pajassa, ihastele piparkakkumestarin luomuksia ja seuraa jousiammuntanäytöksiä. Tanssi vauhdikkaan musiikin tahdissa, perehdy käsityöläisten monipuolisiin töihin ja kuule luostarilaitoksen roolista keskiajalla. Osallistu opastetulle kierrokselle tai kiertele linnaa omatoimisesti.

Tekisitkö linnan ammatinvalintatestin? Ota linnan aulasta mukaasi kortti ja kerää siihen leimoja suoritettuasi erilaisia tehtäväpisteitä. Olisiko sinusta vaikka linnan narriksi, kirjuriksi tai aseenkantajaksi?

Pyöreän tornin vankilat ovat olleet pitkään suljettuina korjausten vuoksi, mutta ne avautuvat Ritaripäiviksi. Käy kiertämässä myös linnan mielenkiintoisissa näyttelyissä. Nähtävää ja koettavaa riittää linnassa vaikka koko päiväksi.

Koko perheen opastukset päälinnassa

·       Suomeksi klo 10.20 alkaen 20 min välein, viimeinen kierros alkaa klo 16.20

·       Ruotsiksi 11.10, 12.10, 13.10, 14.10, 15.10, 16.10

·       Venäjäksi 10.30, 12.30, 14.30, 16.30

Turun linna on avoinna klo 10–18. Ohjelma päättyy klo 17.

Pääsyliput lapset (4-15 v) 5 €, aikuiset 11 €, perhelippu 28 €. Alle 4-vuotiaat veloituksetta.

On aika kiillottaa haarniskat...

Aivan kohta on Turun linnan Ritaripäivien aika! Tänä vuonna tulee kuluneeksi 650 vuotta siitä, kun Albreckt Mecklenburgilainen piiritti Turun linnaa yhdeksän kuukauden ajan. Linnaa puolustanut Narve Ingevaldsson joukkoineen on Ritaripäivillä paikalla. Linnan huoneissa ja saleissa on muutakin väkeä puuhissaan: taitavia käsityöläisiä, kamarineito renessanssipukujen kanssa, ja minkähänlaisia luomuksia piparkakkumestari on tällä kertaa loihtinut?

Ritarisalissa on kaikilla hauskaa, kun pääsee sovittamaan vaikkapa ritarin haarniskaa tai hovipukua ja nappaamaan valokuvan muistoksi. Ritarisalissa jaetaan myös tietoa lapsille ja nuorille suunnatun Ritariklubin toiminnasta. Linnan pajassa voi jokainen testata, miten sujuvat ritareilta vaaditut taidot.

Hopoti hop Ritaripäiville!

Koko perheen Ritaripäivät Turun linnassa 4.–5.1. klo 10–18 – vietä linnassa vaikka koko päivä

Hämärissä saleissa ja käytävillä voi tavata linnan väkeä vuosisatojen takaa

Varusväki pitää siitä huolen, että voit turvallisesti vaeltaa linnan huoneissa. Käsityöläisillä on taito hyppysissä ja Rouvaintuvassa valmistuu niin kintaita kuin koristeellisia nauhojakin. Alkemisti on palannut matkoiltaan ja kokeilee uusimpien keksintöjensä tehoa. Runsaasti mainetta niittänyt piparkakkumestari Petrus paljastaa reseptin, joka pistää veren kiertämään ja kirkastaa silmät. Olisikohan hän nyt innostunut marsipaaneista? Musikantin sävelet lennättävät tanssimestarin ja pienimmänkin vieraan tanssiin. Myös linnan yli 700-vuotias tonttu-ukko tulee paikalle ja jos sinulla on onnea, voit tavata hänet jopa näkyvänä.

Koko perheen seikkailukierrokset päälinnassa

• Suomeksi klo 10.20 alkaen 20 min välein. Viimeinen kierros alkaa klo 16.40.
• Ruotsiksi 11.10, 12.10, 13.10, 14.10, 15.10, 16.10
• Venäjäksi 10.30, 12.30, 14.30, 16.30

 Työpajassa voi valmistaa vaikka oman vaakunan

Linnan Pajassa käy vilske ja taideohjaajat opastavat ritareille tärkeän tunnuksen tekemisessä. Lapset saavat kiinnostavaa tietoa vaakunoitten sommittelusta, väreistä ja muista heraldiikan säännöistä. Aikuisen on hyvä olla mukana silloin, kun pienimmät tarttuvat saksiin, värikyniin tai liimapuikkoon.

Istahda Ritarisalin valtaistuimelle prinsessaksi tai ritariksi sonnustautuneena

Ritarisalissa voit sovittaa haarniskaa ja kokeilla, miten paljon oikean ritarin panssaripaita tai kypärä painaa. Haarniskoitten lisäksi salissa on monta upeaa hovipukua lasten sovitettavaksi.

Tervetuloa!