Nenäliinojen matka näyttelyyn

Vielä tämän viikon sunnuntaihin asti avoinna olevassa Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyssä on esillä muutamia keisarillisia lahjoja myös Turun museokeskuksen omista kokoelmista. Kaksi näistä lahjoista on nenäliinoja, jotka Nikolai II:n puoliso Aleksandra Fjodorovna lahjoitti 1800-luvun jälkipuoliskolla kummityttärelleen, kreivitär Nadine Armfeltille (os. von Jacobson, 1850-1941).

Turun museokeskuksen kokoelmaan nämä nenäliinat ja joukko muita tekstiilejä tuli Nadinen lahjoittamana vuonna 1926. Ajankohta liittyy Nadinen miehen, kreivi Carl Alexander Armfeltin (1850-1925) kuolemaan ja parin kotikartanon, Halikon Åminnen tyhjentämiseen. Kreivi Carl Alexander testamenttasi suvun esineistöä Kansallismuseolle, ja esineitä luovutettiin myöhemmin edelleen myös Turun ja Porvoon museoille.

Molemmat Aleksandra Fjodorovnan Nadine Armfeltille lahjoittamat nenäliinat on valmistettu hienosta musliinikankaasta ja ne on koristettu kirjailuin ja pitsein. Kuvan nenäliinan reunoissa on venetsialaista pitsiä ja kulmaan kirjailtu keisarinnan monogrammi. Reunoissa näkyy myös korjailua, joka on tehty ennen nenäliinan tuloa museon kokoelmaan.

Yli sadan vuoden aikana nenäliinat ovat haurastuneet ja kellastuneet, ja ne päätettiin konservoida ennen asettamista näyttelyyn. Tekstiilikonservaattorimme Tanja Huikuri pohti sopivaa konservointimenetelmää päätyen kaliumboorihydridikäsittelyyn, joka vähentää kellastumista ja tasapainottaa kuituja hidastaen niiden haurastumista.

Kankaan väri mitattiin ennen konservointia spektrofotometrilla.

Nenäliinoille tehtiin kaliumboorihydridikäsittely vetokaapissa, koska selluloosakuidut kellastuvat vanhetessaan. Kellastumisen aiheuttaa selluloosakuitujen hapettumisreaktion aikaansaama värjääntyminen. Hapettuminen myös heikentää kuitujen fyysisiä ominaisuuksia. Käsittely vähentää kellastumista ja myös stabiloi kuituja.

Käsittelyn jälkeen nenäliinat pestiin deionisoidulla vedellä. Pesuaineena käytettiin konservoinnissa yleistä Mini Risk -astianpesuainetta.

Nenäliinat kuivattiin vaakatasossa kerniliinan päällä. Kosteana ohut nenäliina näyttää lähes läpinäkyvältä alustaa vasten.

Hauraiden nenäliinojen tueksi ommeltiin lopuksi tukikangas.

Konservoidut nenäliinat valokuvattiin museokeskuksen studiossa näyttelytekstejä ja esinetietokantaa varten.

Nenäliinat aseteltiin vitriiniin esille vaakatasossa, sillä hauraan kankaan kallistaminen tai taittaminen rasittaisi kuituja. Myös vitriinin valaistus säädettiin tekstiileille turvalliseen 50 luksin tasoon. Nenäliinojen kanssa samassa vitriinissä on näytteillä kaksi Aleksandra Fjodorovnan kruunajaislahjaksi saamaa viuhkaa ja muita kruunajaisiin liittyviä lahjoja.

Teksti ja kuvat: Päivi Lönnberg ja Tanja Huikuri

Vielä ehdit nähdä keisarillisia lahjoja

Pian on aika pakata keisarilliset lahjat pakettiin! Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista on avoinna vielä 3.4. saakka. Näyttelyn on tähän mennessä nähnyt jo yli 20 000 kävijää. Viimeiset opastukset näyttelyyn järjestetään la ja su 19.-20.3. klo 14 sekä 2.-3.4. klo 14. La 2.4. klo 15 on myös ruotsinkielinen kierros.

Näyttely jatkaa Turusta Etelä-Karjalan museoon, Lappeenrantaan ja on siellä nähtävänä 29.4 - 2.10.2016.

Kuva: Lipas yli kuusikymmenosaisesta toalettivälinesarjasta, jonka Ranskan kuningas Ludwig XVI lahjoitti Pavlovskin emännälle, Maria Fjodorovnalle Ranskassa 1782.
State-Museum Preserve Pavlovsk (c)

Luento: Koruja ja muita myötäjäislahjoja

Nyt kannattaa laittaa merkintä kalenteriin! Turun linnassa kuullaan tämän viikon torstaina 17.3. klo 17.30 alkaen huippuluento keisarillisista myötäjäislahjoista.

Pietarilaisen kultasepäntaiteen asiantuntija Ulla Tillander-Godenhielm saapuu kertomaan häikäisevistä myötäjäislahjoista Venäjän keisari Paavali I:n tyttäristä alkaen. Luento liittyy Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyyn. Luennolla nähdään runsaasti kuvia ja kuullaan kultasepäntaiteesta ja keisarillisen hovin vaiheista loistokkaiden esineiden kautta. Tillander-Godenhielm on tunnettu keisarillisten korujen tutkija ja kirjoittanut aiheesta useita teoksia.

Ennen luennon alkamista näyttelyn kuraattori Päivi Lönnberg johdattelee näyttelyyn klo 16.30. Näyttelyyn on tuotu yli 160 upeaa lahjaesinettä pietarilaisen Pavlovskin palatsin kokoelmista. Näyttely on auki 3.4. asti.

Luentomaksu on 3 €. Lisäksi linnan pääsymaksu, jos vierailet samalla linnan näyttelyissä tai osallistut johdanto-osuudelle näyttelyyn.

Kuva: Laurits Tuxen: "Aleksanteri III:n perhe Tanskassa", 1883-85. Malliluonnos maalauksesta "Kristian IX ja kuningatar Louise perheineen Fredensborgin palatsin puutarhapaviljonkissa". State Museum-Preserve Pavlovsk.

Tunnelmia Keisarillisten lahjojen avajaisista

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyn avajaisia vietettiin eilen Turun linnassa. Hurjasta säästä huolimatta tilaisuus oli täynnä aiheesta kiinnostuneita vieraita. Museopalvelujohtaja Olli Immonen ja Venäjän Turun pääkonsuli Zufar A. Khusnitdinov lausuivat tervehdyssanat. Näyttelyn avasi Pavlovskin valtiollisen museon johtaja Vera Dementjeva viihdyttävällä puheellaan. Maljoja nostettiin useaan otteeseen ja ilta huipentui paikoin tungokseen asti näyttelyn puolella.

Tässä muutamia kuvia tilaisuudesta. Avajaispuhujista saadaan toivottavasti pari kuvaa lisättyä vielä myöhemmin.

 Avajaispuheet kuultiin Bryggman-salissa.

 Pavlovskin valtiollisen museon johtaja Vera Dementjeva (selin vasemmalla) kertoo näyttelyesineistä.

 

Näyttelyn kuraattorit Päivi Lönnberg Turusta ja Satu Ståhlberg Lappeerannasta.

Näyttely on auki 5.12.2015 - 3.4.2016. Yleisöopastuksia on joulukuussa 20.12. asti lauantaisin ja sunnuntaisin klo 14.00. Museokauppa Fataburissa on myytävänä näyttelyjulkaisua, joka sisältää tietoa keisarillisesta lahjakulttuurista ja näyttelyn esineistä. Fataburissa on myynnissä myös kauniita paketteja varten lahjapaperia, kahta eri kokoa lahjakasseja sekä pakettikortteja.

Kuvat: Päivi Lönnberg ja Mats Sjöström

Lähes valmista...

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyn avajaiset ovat aivan pian! Näyttelyä on pystytetty intensiivisesti muutaman viikon ajan. Työt ovat sujuneet sulavasti kokeneen porukan kanssa. Oman väen vahvistukseksi saimme Pavlovskista Olgan ja Irinan, jotka olivat mukana esineiden purkuvaiheessa. Tässä hieman tunnelmia työmaalta viikkojen varrelta.

Nyt on jo lähes valmista ja työmaalla tehdään enää viimeistelytöitä: siivoamista, tekstien kiinnitystä ja valojen säätöä.

Ensimmäinen vaihe työmaalla. Isojen vitriinien pohjat on tuotu paikoilleen ja kehysten rakentaminen alkaa. 

Homma etenee ripeästi. Lappeenrannan museoiden vastaava museomestari Seppo Mustola kävi tutustumassa rakenteisiin. Näyttely siirtyy Turun linnasta Etelä-Karjalan museoon ensi keväänä.

Odotettu lahjakuorma saapui pitkän matkan jälkeen eräänä yönä. Purkaminen sujui nopeasti ketjussa, kun saimme apuun lisäkäsiä linnasta ja WAMista.

Huonekalukonservaattorimme Sari Selkee piti huolen, että kaikilla oli hansikkaat, kun työkalujen sijaan alettiin käsitellä keisarillisia lahjoja.

Esineiden purkua kuljetuslaatikoista. Museomestari Tony Saari avaa laatikkoa ja tutkija Olga Bazenova Pavlovskista purkaa.

Olga, Irina Mikhailova ja konservaattori Maarit Hirvilammi tarkastavat esineiden kuntoa ennen niiden siirtämistä vitriineihin. Taustalla museomestari Tony Saari ja pääkonservaattori Mats Sjöström pohtivat valaistusta.

Vitriinien lasit vielä kiiltäviksi ja paikoilleen.

Kiitos kaikille rakentamisessa mukana olleille! Näyttely avautuu yleisölle lauantaina 5.12. ja on auki 3.4.2016 saakka.

Päivi Lönnberg

Vihreää, kultaa ja valkoista

Yksi hauskimmista vaiheista näyttelyn suunnittelussa on tilasuunnittelu ja näyttelyn visuaalisen ilmeen ideoiminen. Vitriinit voi rakentaa ja järjestää tilaan lukemattomilla eri tavoilla ja kaikki maailman värit ja materiaalit ovat ainakin teoriassa mahdollisia. Näyttely- tai sisustusarkkitehdin käyttäminen linnan näyttelyiden suunnittelussa vaihtelee. Tilapäiset näyttelyt on usein tehty omin voimin ja niin tälläkin kertaa.  
 
Ideoita näyttelyn värimaailmasta. Vasemmanpuoleinen kuva on interiöörinäkymä Pavlovskin palatsista.

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista tulee esille päälinnan ylimpään kerrokseen, Eteläiseen näyttelyhalliin. Varsinainen vaihtuvien näyttelyiden tila, Iso Linnantupa, oli aluksi suunnitelmissa, mutta tilan vaihtamiseen päädyttiin, jotta suosittu Tyttökuningas-näyttely saisi jatkoaikaa. Eteläinen näyttelyhalli on ollut pääasiassa pysyvien näyttelyiden käytössä, joten tila oli koko työryhmälle melko vieras. Suunnittelu alkoikin ihan alusta eli mittakaavan laatimisesta pohjapiirustukseen.

Linna ei päästä näyttelysuunnittelijaa helpolla. Tämän tilan haasteita olivat mm. holvatun katon pilareiden väliin jäävät syvennykset, erikorkuiset kattopinnat, ikkuna-aukot, tilasta jatkuva käytävä, jonka neljä kiinteää vitriiniä oli hyödynnettävä, kävijöiden kulkusuunta tilan halki päästä päähän sekä huoltotilat, joihin oli varmistettava pääsy. Lisäksi rakennuspalikoiden pitäisi mielellään mahtua hissiin, sillä 6. kerrokseen on aika monta porrasta. Näyttely jatkaa meiltä ensi keväänä Lappeenrantaan eli vitriinit oli vielä mietittävä niin, että ne voidaan purkaa ja koota uudelleen ja asetella eri tavalla.

 
Eteläinen näyttelyhalli linnan kunnostuksen jälkeen. Kuva: TMK arkisto

Tilasuunnitteluun on olemassa monenlaisia ohjelmia, mutta itse olen käyttänyt InDesignia, jossa erikokoisten ja mallisten palikoiden piirtely ja siirtely pohjapiirustuksen päällä sujuu mukavasti. Esineiden ryhmittelyn tuloksena näyttelyn muodoksi hioutui muutama suurempi, osittain kalustettu vitriini ja pienempiä lasikuutioita, joihin tulee esille esinenostoja. Vitriinien mittoja viimeisteltiin rakentajien kanssa useamman kerran. Pyrimme etsimään ratkaisua, jossa pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevia vitriiniosia niin, että samalla pienehköön tilaan jäisi mahdollisimman paljon tyhjää lattiapintaa. Seitsemäs versio pohjapiirustuksesta julistettiin valmiiksi ja sen pohjalta rakentajat pääsivät tilaamaan materiaaleja ja valmistelemaan vitriinien osia.

Näyttelyn värimaailman ja esineiden esillepanoratkaisujen miettiminen toi kivaa vaihtelua välillä loputtomalta tuntuvan vitriinitetriksen lomaan. Värimaailmaan sain innoituksen Pavlovskin palatsin saleista. Useammassa tilassa toistuu vaalea vihreä, kulta ja valkoinen. Kokosin ideakuvia ja värinäytteitä, joiden pohjalta graafikko Ulla Kujansuu loihti näyttelylle kauniin ilmeen. Lopullisia materiaalivalintoja testattiin paikan päällä linnassa oikeissa valoissa. Valon värillä ja materiaaleilla ja niiden tekstuurilla on valtavan suuri vaikutus siihen, minkä värisenä jokin sävy lopulta näyttäytyy näyttelytilassa. Oman jännityksensä tuo vielä materiaalien painaminen.

Näyttelyn visuaalista ilmettä ja fonttikoa testataan näyttelytilassa.

Vitriiniseinien tulostusjäljen tarkastusta.

Vitriinien seinät ovat tulleet painosta, tarvittavat hankinnat on tehty, esineitä pakataan Pietarissa, maastavientilupienkin pitäisi olla vihdoin kunnossa… Omalta osaltani suurin työ on tehty ja kapula heitetty rakentajille ja konservaattoreille, joiden käsissä suunnitelmat muuttuvat todeksi. Jännittää!

Teksti ja kuvat: Päivi Lönnberg

Sisältötyötä keisarillisten lahjojen parissa

Näyttelyn sisällön suunnitteleminen on aika mutkikas palapeli. Valmiissa näyttelyssä palaset ovat kohdallaan, mutta niiden sovittelemiseen uppoaa työtunteja. Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyn suunnittelussa lähtökohta oli pitkä venäjänkielinen, postimerkin kokoisilla kuvilla varustettu esinelista. Päätin aloittaa satoja esineitä sisältävän listan purkamisen järjestämällä esineet ensin ajalliseen järjestykseen ja sitten taulukoiksi lahjojen antajien ja saajien mukaan. Tällaisen jaottelun ja ristiin vertailun tuloksena esineet tulivat tutuiksi ja joukosta alkoi hahmottua muutamia keskeisiä lahjojen saajia ja tilanteita. Näin alkoi hahmottua näyttelyn punainen lanka ja pohja esineiden ryhmittelylle vitriineihin.

Jatkoin esineiden järjestelyä pohtimalla esineiden välisiä yhtymäkohtia ja mitkä esineet sopisivat myös visuaalisesti keskenään yhteen. Pyörittelin esineitä ja esineyhdistelmiä tietokoneella taitto-ohjelmaan piirtämissäni vitriineissä ja listoina paperilla. Suunnittelua helpottamaan teippasin työpöydälleni käytössä olevien pienempien vitriinien kokoiset ruudut, joihin hahmottelin asettelua paperista leikattujen ”esineiden” avulla. Kuinkahan moneen erilaiseen yhdistelmään 150 esinettä taipuu... Aika montaa on tullut kokeiltua! Se, että esineet ovat Pavlovskissa näyttelyn pystytykseen saakka, on nostanut suunnittelutyön vaikeusastetta. Esineiden materiaalin tuntu ja mittasuhteet eivät aina välity kuvista ja monen esineen kohdalla olen kerta toisensa jälkeen yllättynyt, että ne ovat luonnossa niin suuria, pieniä, hentoja, raskaita jne. Aivan lopullinen näyttelyn esillepano on siis yllätys jopa itselleni, sillä näen vasta pystytysvaiheessa esineet ensi kertaa rinnakkain.

Vitriinissä on tilaa 50 x 50 cm eli liian vähän näille "posliiniastioille" - on keksittävä jokin muu paikka näille.

Erään vitriinin lopullinen asettelu mittakaavassa edestä ja ylhäältä päin.

Sain lisätietoa esineistä ja niihin liittyvistä tarinoista viime talven ja kevään aikana, kun Pavlovskin tutkijat toimittivat etsimiään ja kirjoittamiaan tekstejä näyttelyä ja näyttelyyn liittyvää julkaisua varten. Pavlovskissa on tehty paljon töitä esineiden tarinoiden selvittämiseksi esimerkiksi keisarillisten päiväkirjoista. Tiedonhakuvaiheessa apuna olivat myös korkeakouluharjoittelija Heidi Pitkänen ja projektityöntekijä, kääntäjä Suvi Virtanen. Heidi kävi läpi hurjan pinon kirjallisuutta ja poimi talteen tiedon muruja sieltä täältä. Suvi puolestaan käänsi nivaskan venäjänkielisiä artikkeleita.

Luku-urakkaa näyttelytekstien kirjoittamista varten.

Viime kevät ja kesä kuluivat esineyhdistelmien sovitteluun, tiedonhakuun ja kirjoittamiseen sekä tilasuunnitteluun. Kesäloman koittaessa valmiit näyttelytekstit jäivät odottamaan loman jälkeen levännein silmin tehtävää oikolukua. Rakentajia ja graafikkoa varten pöydälle jäivät odottamaan näyttelyn värimaailma ja tilasuunnitelma.

Teksti ja kuvat Päivi Lönnberg

150 valintaa

Näyttelyn avajaiset alkavat olla jo aika lähellä ja yleisö pääsee pian näkemään lähes kahden vuoden työn tuloksen. Näyttelyn aihe – keisarilliset lahjat – valikoitiin yhdessä Lappeenrannan museoiden ja Pavlovskin palatsimuseon kanssa. Ensimmäiset neuvottelut pidettiin keväällä 2014 Pietarissa. Tuolloin painopiste oli enemmän Fabérgen tuotannossa, mutta aihe jalostui esittelemään keisarillista lahjakulttuuria laajemminkin.

Pavlovskin palatsimuseon kokoelmissa on paljon keisariperheen saamia lahjoja. Lahjat olivat olennainen osa niin hallitsijaperheen virallista kuin yksityistäkin elämää. Pavlovskin palatsimuseon kokoelmissa on lahjoja erityisesti palatsin emännän keisarinna Maria Fjodorovnan (syntyjään Württembergin prinsessa Sophia Dorothea) ajalta, mutta kokoelmiin kuuluu runsaasti myös muiden keisarillisten eri aikoina ja eri palatseihin saamia lahjoja.

Otsikon 150 valintaa viittaa näyttelyssä nähtävien esineiden määrään. Vaihtoehtoja oli runsaasti ja tämä noin 150 esinettä on tarkan rajaamisen tulos. Lopullista esinelistaa työstettiin puolisen vuotta yhteistyössä Pavlovskin palatsin tutkijoiden kanssa. Paikan päällä käytyjen neuvottelujen lisäksi esinelistat ovat kulkeneet sähköpostilla edestakaisin ja ristiin rastiin Turun, Lappeenrannan ja Pietarin välillä. Tässä näyttelyprojektissa ilmeisiä haasteita ovat olleet kieli ja välimatka. Googlen käännöskone venäjästä englanniksi oli alkuvaiheessa ahkerassa käytössä, kun alustavia esinelistoja ja ehdotuksia käytiin läpi. Kaikkea ei millään voinut käännättää käännöstoimistoissa, joten alkuvaihe sujui yllättävän hyvin toimivan käännöskoneen avulla. Näin sain nopeasti selville tietoja esineistä, lahjoittajista ja lahjoitustilanteista. Ammattikääntäjät tulivat työryhmän avuksi vasta hieman myöhemmin esineiden valintaprosessissa.

Pavlovskin kokoelmissa olevien lahjojen määrä on tosiaankin valtava. Tutkijoiden kanssa kierrellessä ja esinelistojen äärellä paljastui, että lahjat muodostavat merkittävän osa palatsin sisustuksesta. Neuvottelujen päätteeksi solmittuun sopimukseen kirjattiin toinen toistaan upeampia lahjoja. Monia ihania lahjaesineitä jäi myös palatsin saleihin ja kokoelmatilojen hyllyille erilaisista syistä. Jotkut olivat menossa toisaalle lainaan, toiset esineet olivat liian hauraita tai suuria näytteille asettamista ajatellen tai esineistä oli liian vähän tietoa. Näissä kuvissa näkyvät esineet nähdään myös pian avattavassa näyttelyssä.

Esineiden valikointia Pavlovskin palatsissa. Kuraattorit Irina Aleksejeva ja Olga Baženova tuovat nähtäväksi kauniita kirjoja. Kuraattori Rifat Gafifullin ja konservaattori Maarit Hirvilammi pohtivat metallisen pääsiäismunan esillepanomahdollisuuksia. Kuraattorit ovat valinneet näytille ehdotuksia jopa yli 600-osaisista astiastoista.

Teksti ja kuvat: Päivi Lönnberg

Tulossa joulukuussa...

 

Linnan blogissa on ollut viime aikoina hieman hiljaisempaa. Syy on tässä! Kulisseissa käy kova tohina, sillä seuraavan näyttelyn valmistelu on täydessä käynnissä. Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista kertoo Venäjän keisarillisesta lahjakulttuurista. Turun linnaan tuodaan näytteille yli 150 ylellistä lahjaesinettä Pietarin lähistöllä sijaitsevasta keisarillisesta Pavlovskin palatsista. Näyttelyssä nähdään mm. osia posliiniastiastoista, savukerasioita, lippaita, viuhkoja, veistoksia ja koriste-esineitä sekä muotokuvia. Joukossa on myös Fabergén mestarien valmistamia esineitä. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Pavlovskin palatsimuseon ja Lappeenrannan museoiden kanssa.

Näyttelyn sisältö on suunnilleen valmis ja varsinainen rakentaminen on vaiheittain käynnistymässä. Päivittelen blogiin lisää kuulumisia valmisteluista kuluvan syksyn aikana. Näyttely aukeaa Turun linnassa 5.12.2015.

Päivi Lönnberg