Turun Museokeskus esillä Educa-messuilla

Turun Museokeskus oli näyttävästi esillä Turun vapaa-aikatoimialan esitellessä kulttuuritarjontaansa ja toimintaansa Suomen suurimmassa opetus- ja kasvatusalan tapahtumassa, Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 27.–28.1. Nyt jo 22. kertaa järjestettyjen messujen teema kansallisen juhlavuoden kunniaksi oli Suomi 100 vuotta – Oppimista ja sivistystä.

Kaksipäiväisen tapahtuman aikana Messukeskuksen halli täyttyi tuhansista innostuneista vieraista, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisista sekä opiskelijoista, näytteilleasettajista, luennoitsijoista ja muista esiintyjistä. Turun Museokeskuksesta messuille mukaan lähtivät Hilkka Kauppinen, Bengt Selin, Heidi Aalto, Maiju Tuisku sekä Satu Musakka. Messuvierailta paljon kiitosta saaneelta ja ihastustakin herättäneeltä esittelypisteeltä löytyi myös lastenkulttuurin suunnittelija Leena Hiltunen.

Perinteiseen tapaan molempina messupäivinä arvoimme leikkimieliseen tietovisaan osallistuneiden kesken pääpalkinnoksi opastetun kierroksen Turun linnassa ryhmälle. Tämän vuoden opastuslahjakortit suuntaavat Järvenpäähän ja Lapinjärvelle. Myös muutamia muita onnettaren suosimia osallistujia tullaan ilahduttamaan Turun kulttuurituotepalkinnoilla.

Onnettarena toimi Luostarinmäen käsityöläismuseon museolehtori Maiju Tuisku ja arvonnan virallisena valvojana Turun linnan pääopas Hilkka Kauppinen.

Turun kulttuuritarjonta herätti uteliaisuutta messuvieraissa osin jopa ruuhkaan asti. Messupisteellä kiinnostusta sai aikaan niin Turun filharmonisen orkesterin, Seikkailupuiston kuin juhlavuottaan viettävän Wäinö Aaltosen museon kevään tarjonta. Erityisesti kävijöitä kiinnosti Turun Kaupunginteatterissa juuri ensi-iltansa saanut Tom of Finland -näytelmä ja Turun linnassa muutaman viikon kuluttua avautuva Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttely.

Turun linnan Ritarisalista mukana ollut kypärä sai innokkaita kokeilijoita messujen pienemmistä kävijöistä. Kypärän kovaksi kilpailijaksi nousivat toki myös makeat Turku-karamellit.

Teksti: Heidi Aalto

Kuvat: Bengt Selin

Turun linna ja Tyttökuningas

Turun linnan ilmiöpäivää edeltävällä viikolla katsoimme koulussa elokuvan Tyttökuningas. Se oli minusta vähän outoa, sillä emme aikaisemmin olleet katsoneet koulussa elokuvia. Koulumme liikuntahalliin pystytettiin iso valkokangas ja koko huone pimennettiin pimennysverhoilla. Se ei sinänsä ollut mikään luksus elokuvanautinto, niin kuin leffateatterissa, sillä katsoimme sitä kovista koulun penkeistä. Odotimme kavereiden kanssa elokuvan alkamista juttelemalla ja pian valot sammutettiin ja elokuva alkoi.

Elokuva kertoi Ruotsin tyttökuninkaasta nimeltä Kristiina. Se sijoittui 1600-luvulle. Tuohon aikaan ei ollut useita tyttökuninkaita saati sitten naistenvälisiä rakkaussuhteita. Elokuva pohjautuu Kristiinan henkisiin tuntemuksiin ja ajatuksiin siitä, kuinka hänen tulisi johtaa omaa kansaansa, mennä naimisiin ylhäisen miehen kanssa ja selviytyä omista tunteistaan.

Seuraavalla viikolla 10.2. matkustimme Turun linnaan bussilla. Saavuttuamme linnan pihaan kävelimme sisään lämpimään. Turun linnan seinät aulassa olivat vaaleat ja kiveä. Jätimme takit naulakkoon ja opas toivotti meidät tervetulleiksi Turun linnaan.

Linnassa meillä oli aluksi esittelykierros, jonka teemana oli tyttökuningas Kristiina. Kierroksesta kiinnostavan tekivät elokuvassa käytetyt lavasteet kuten hienot keskiaikaiset mekot ja viitat, korut sekä muut asuste- ja käyttöesineet. Jokaisen huoneen esittelykerran jälkeen jäin matelemaan ottaakseni kauniista puvuista tai esineistä kuvia. Vilkaisin vielä viimeisen kerran elokuvaan vuokrattuja asusteita, koska seuraavalla kerralla tullessani linnaan,  ne olisivat viety pois.

Kristiinalla oli elokuvassa päällään sininen viitta, joka näkyy kuvassa.

Vaaleanpunainen mekko oli Kristiinan palvelustytön päällä. Se on mielestäni kaunein mekoista.

Hienoja asusteita. 

Esittelykierroksen jälkeen luokkamme jaettiin ryhmiin ja meille annettiin nippu papereita, joissa jokaisessa oli kuva ja teksti linnan eri huoneista. Tehtävänanto oli, että meidän piti lappujen perusteella päätellä mikä lappu kuvasi mitäkin huonetta. Kun löytäisimme huoneen, ottaisimme kuvan jostain ryhmämme henkilöstä lappu ja huone kuvassa mukana. Meidän ryhmämme löysi kaikki huoneet paitsi ne, joiden reitit olivat suljettu turvallisuussyiden takia. Ramppasimme ympäri linnaa, eksyimme välillä, mutta löysimme lopulta huoneet. Onneksi linnassa ei voinut eksyä pahasti, koska se tuntui ohjailevan meitä pienillä mutkillansa ja vaihtoehtoreittejä huoneisiin ei ollut paljon. Minusta oli kiva etsiä huoneita ryhmän kanssa ja nauraa erehdyksille, joita olimme huoneita etsiessämme tehneet.

Meillä oli oikeasti hauskaa. Minä rakastin sitä oloa, jonka koin, kun linnassa kulkiessani löysin pieniä mutkia ja kivikatto oli matalalla. Vaikka tämä kuulostaakin hauskalta, en pane pahitteeksi pieniä pääkolhuja, kun aina kolautin otsani kivikattoon. Ehkä joskus aikoja sitten joku linnan asukas löi päänsä siihen, vaikka ihmiset olivatkin silloin hieman lyhyempiä. Tuntuu siltä, kuin itse olisin ollut historiassa.

Kuulimme myös hyvää palautetta ala-asteen oppilailta ja opettajilta. Opettajat kuvailivat päivää seuraavanlaisesti: “Pienet tytöt leikkivät keskiaikaisia prinsessoja ja pojat kertoivat innoissaan historiallisista miekoista ja ritareista. Eskarilaiset tekivät retken jälkeen oma-aloitteisesti kartongista kruunuja.”

Turun linnassa käyntimme oli mukava kulttuuripiristys normaalille koulupäivälle. Toivoisin, että tällaisia retkiä järjestettäisiin useamminkin.

Linnan ikkunapenkeillä on mukava työskennellä.

Teksti ja kuvat:

Sara Vuorisalo ja Enja Kanervavuori

Piikkiön yhtenäiskoulu

Piikkiön yhtenäiskoulun ilmiöpohjaisista oppimispäivistä Turun linnassa on kerrottu aiemmin täällä.

Päivä Turun linnassa

Edellisenä perjantaina oli koulussa katsottu elokuva Tyttökuningas ja tiistaina lähdimme Turun linnaan, jossa suurin osa elokuvaa oli kuvattu. Bussista Turun linnan pihalle ja sisälle linnaan kulkiessa saattoi tuntea siirtyvänsä aivan erilaiseen, vanhaan maailmaan. Kosteana päivänä ilma tuoksui aikaa nähneeltä ja märältä kiveltä. Linnan iän huomasi heti esimerkiksi vanhoista kiviseinistä ja oviaukoista, jotka olivat niin matalia, että pidemmät joutuivat kumartumaan niistä kulkiessaan.

Oppilasryhmä kävelemässä Turun linnan pihalla.

Aloitimme päivän Turun linnassa Kristiina-kierroksella, jossa saimme mahdollisuuden nähdä sekä historiaan että Tyttökuningas-elokuvan kulissien taakse. Oppaan ohjauksessa kuljimme salista toiseen, meille esiteltiin eri kohtausten kuvauspaikkoja sekä kerrottiin faktoja linnasta ja kuningatar Kristiinasta.

Eräässä salissa oli näytteille asetettu elokuvan pukuja. Olikin hauska etsiä monien asujen joukosta juuri samoja, joita yhä muisti elokuvasta. Kristiina-kierroksella kuulimme ja näimme, miten paljon elokuvan eteen oli tehty työtä ja miten historiaa oli yritetty tuoda esiin mahdollisimman hyvin. Erittäin yksityiskohtaiset, loistokkaat ja suurilta osin käsin tehdyt puvut olivat siitä hyvä esimerkki. Kierros oli yksityiskohtainen ja mielenkiintoinen, mutta välillä olisi voinut olla mukavaa kuulla elokuvan sijaan enemmän myös itse Turun linnasta.

 Pukuja elokuvasta Tyttökuningas.

Itsenäisessä "salisuunnistuksessa" saimme mahdollisuuden tutustua linnan omaan historiaan. Siinä meille jaettiin laput, joihin oli kirjoitettu lyhyt kuvaus kustakin salista. Linnaa kiertäessämme yritimme näiden kuvausten avulla päätellä, missä salissa kulloinkin olimme. Suunnistuksen aikana huomasi jokaisen huoneen kertovan hieman omanlaistaan tarinaa.

Turun linnassa on paljon kauniita ikkunoita.

Retki kokonaisuudessaan oli onnistunut. Tuntui mukavalta viettää välillä hieman erilainen ja historiarikas koulupäivä.

Teksti ja kuvat:

Ronja Lähdenoja ja Tuuli Teide 
Piikkiön yhtenäiskoulu

Piikkiön yhtenäiskoulun ilmiöopetuspäivistä Turun linnassa on kirjoitettu blogissa aiemmin täällä.

Ilmiö Turun linnassa

Kahtena helmikuisena päivänä Turun linna täyttyi koululaisista, kun Piikkiön yhtenäiskoulun lähes 600 oppilasta opettajineen vietti Ilmiö-päiviä Turun linnassa. Kaikki luokka-asteet olivat edustettuina ykkösestä ysiin. Kaikille ikäluokille oli etukäteen suunniteltu tutkimustehtäviä ja oppimiskokonaisuuksia, jotka liittyivät mm. historiaan, äidinkieleen, kuvaamataitoon, musiikkiin tietotekniikkaan ja ilmaisutaitoon. Oppimisympäristönä oli tietenkin historiallinen Turun linna, jonka  keskiaikainen miljöö houkutteli kokeilemaan, tutkimaan, oivaltamaan ja seikkailemaan.

Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoista koulukulttuurista, jossa usein opeteltavat asiat on hajotettu suhteellisen pieniksi ja irrallisiksi palasiksi. Ilmiöpohjainen oppiminen tulee uuteen opetussuunnitelmaan ensi syksystä alkaen. Piikkiön yhtenäiskoulu on ottanut ilmiön jo ennakkoon käyttöön testatakseen sitä. Museoillekaan ilmiö ei ole uusi, sillä museopedagogiikassa on jo pitkään korostettu eri oppiaineiden yhdistämistä museovierailun yhteydessä.

Piikkiöläisten ilmiö-oppimiseen kuului myös valokuvaaminen ja blogijuttujen kirjoittaminen. Ensi viikolla julkaistaan kaksi juttua täällä linnan blogissa.

Teksti: Seija Väärä

Kuvat: Satu Musakka

Hyvällä käytöksellä huipulle

Syyskuun viimeisenä päivänä Turun linnan pihaan kokoontui joukko innokkaita ja hyväkäytöksisiä koululaisia odottamaan pääsyä opastetulle kierrokselle linnan uumeniin. Odottava tunnelma oli havaittavissa kun 21 oppilaan joukko saapui linnan sisääntuloaulaan opettajansa Marita Helavuoren kanssa.

Kyseessä oli Porin Cygnaeuksen koulun 5b-luokan oppilaat, jotka olivat nyt jo toista kertaa tulossa tutustumaan Turun linnaan. Edellisen kerran oppilaat kävivät linnassa vierailulla joka keväisen luokkaretkisesongin aikana toukokuussa. Edellinen vierailu oli jäänyt hyvin mieleen oppilaille, mutta erityisen hyvin myös heidän silloiselle oppaalle Heidi Aallolle, joka tuolloin kiinnitti huomiota oppilaiden mainioon museokäyttäytymiseen sekä innokkuuteen kuulla linnan historiasta.

Kyseessä oli viides vuosi kun Turun linnassa on valittu keväällä linnassa käyneistä luokkaretkeläisistä koululuokka, jonka oppilaat ovat osoittaneet äärimmäisen hienoa museokäytöstä sekä kiinnostusta historiaa kohtaan. Valituksi tulleet voittajaluokat on kutsuttu Hyvällä käytöksellä huipulle -palkintokierrokselle, jossa oppaan johdolla koululaiset ovat päässeet tutustumaan myös sellaisiin linnan tiloihin, jotka eivät yleensä ole yleisölle avoimina. Ja tänä vuonna oli Cygnaeuksen koulun oppilaiden vuoro. Tuolloin vielä neljäsluokkalaiset porilaiset olivat saaneet tiedon ansaitsemastaan palkinnosta jo keväällä, joten takana oli kesän yli kestänyt pitkä odotus joka nyt vihdoin päättyi.

Oppaaksi kierrokselle lähti Turun linnan pääopas Hilkka Kauppinen, jonka avainnipusta löytyi oikeat avaimet usean suljetunkin oven taakse. Päälinnan portilta aloitetulla kierroksella kuultiin heti ensimmäisenä portinvartijan tärkeästä tehtävästä. Kiinnostusta oppilaissa tuntui herättävän niin portin holvikatosta löytyvät reiät, portilla aikoinaan sijainnut ansalattia kuin karhukoppikin, jonka lukon opas uskaltautui myös avaamaan. 

Tykinkuulien bongailua päälinnan sisäpihalla.

Päälinnan pihalta reitti jatkui linnan ensimmäiseen keittiöön ja asuinhuoneeseen. Keittiössä oppilaat pääsivät kurkistamaan linnan ensimmäiseen kaivoon ja asuinhuoneessa he kuulivat linnanpäällikkö Matias Kettilmundinpojan hovielämästä 1300-luvulla. Kysymyksiä kierroksen aikana herättivät mm. umpeen muuratut oviaukot sekä vuosisatojen takaiset taistelut, joista jälkinä muutamia tykinkuulia vielä tänäkin päivänä linnan muureista löytyy. Erityistä innostusta, ja ehkä jopa jännitystäkin oppilaissa tuntui aiheuttavan mahdollisuus kulkea linnan salakäytävää pitkin muurin ulkopuolelle sekä tietenkin kuulla linnan muuriin muuratun ryövärin tarina. Myös privetin tyhjennysluukku keräsi puoleensa innokkaiden koululaisten katsee

 

Salakäytävän kautta muurien ulkopuolelle. Onkos tuossa privetin tyhjennysluukku?

Minkäänlaisia väsymyksen merkkejä ei oppilaissa ollut havaittavissa vielä siinäkään vaiheessa kun kierros jatkui linnan sisäpihalta Pientä porrastornia pitkin linnan renessanssikerrokseen, jossa avarat Kuninkaan ja Kuningattaren salit ihastuttivat kiinnostuneita oppilaita. Kuninkaansalissa mielenkiintoa synnyttivät seinätapetit, joita hetkeksi jäätiin ihailemaan. Mutta kuten kierroksen nimikin viittaa, vielä tästäkin korkeammalle kävi oppilaiden tie linnassa.

 

 

   
Hyvällä käytöksellä huipulle -kierros huipentui vierailuun linnan länsitornin huipulla puolustuskerroksessa, jonka tykeille tarkoitetuista luukuista koululaiset pääsivät ihailemaan maisemia niin kaupungin kuin joenkin suuntaan. Muistoksi napattujen valokuvien ottamisen jälkeen oppilaat kävivät vielä tutustumassa esilinnan Ritarisaliin, jossa koululaiset saivat päästää valloilleen sisäisen hovineitonsa tai ritarinsa pukeutumalla asianmukaisiin varusteisiin.

Aika lensi kuin siivillä kiertäessä linnan pihoja ja käytäviä oppilaiden kanssa. Suuret kiitokset Cygnaeuksen koulun 5b-luokka, kanssanne oli jälleen kerran ilo kiertää linnassa. Me oppaat jäämme innolla odottamaan seuraavaa huippuluokkaa vierailulle.

Kuvat ja teksti: Heidi Aalto