Turun linnaa rakentamassa

Turun linnan rakennusvaiheet-animaatio on nyt nähtävissä myös internetissä:

https://vimeo.com/108994016

Turun päivä Turun linnassa

                                                                                                                                                                          TMK/Ville Härmä

Perinteistä Turun päivää vietetään taas syyskuun kolmantena sunnuntaina,  tänä vuonna siis 21.9. Kaikkien turkulaisten tuntema Turun linna on tietenkin mukana ja linnaan on sunnuntaina vapaa pääsy! Portit ovat avoinna klo 10 - 18.

Näyttelyitä, opastuksia ja tekemistä työpajassa
Näyttely Kalliossa kädenjälki - valokuvia Suomen kalliomaalauksilta on sunnuntaina viimeistä päivää auki. Valokuvaaja Ismo Luukkonen esittelee näyttelyn klo 13 alkavalla kierroksella. Opastus on maksuton. Linnan Pajassa tutustutaan näyttelyn innoittamana kalliomaalausten historiaan ja päästään itse kokeilemaan, miten tuhansia vuosia sitten maalattiin.  Paja on avoinna klo 10 - 17.

Joko olet nähnyt uudet linnan historiasta kertovat näyttelyt? Tule katsomaan, miltä näyttää Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican juhlapöytä, katsomaan animaatioita ja videoita ja kuulemaan Turun linnan tonttu-ukon tarinoita!

Päälinnan puolella on luvassa opastettuja kierroksia teemalla Turun linnan arkea ja juhlaa. Kierrokset suomeksi lähtevät linnan aulasta klo 11.00, 12.15, 14.00 ja 16.30. Ruotsinkieliset kierrokset lähtevät klo 13.00 ja 15.00. Opastusmaksu on 2,50 €.

Löytöjä museokaupassa
Turun päivänä linnan museokaupasta löytyy kirjoja ale-hinnoin. Muun muassa suosittu Tiima, tiu,  tynnyri - Miten ennen mitattiin on myynnissä hintaan 5 €.

Osallistu kyselyyn
Millainen olisi sinun unelmiesi museo? Linnan aulassa voit kertoa näkemyksesi kirjoittamalla tai piirtämällä. Aineistokeruu liittyy suunnitteilla ja toiveissa siintävän uuden Turun historia -museon konseptointiin. Unelmien museo -keruulla Turun museokeskus haluaa rohkaista kaikkia ottamaan osaa museon tulevaisuuden suunnitteluun.

Nähdään sunnuntaina linnassa!

PS. Linnan pääsee kätevästi bussilla nro 1. Pysäköintitilaa löytyy Satamakadun puolelta.

Täydennyksiä päänäyttelyyn

Turun linnan vuosi sitten avattu päänäyttely linnan historiasta on kokonaisuus, jota täydennämme ja kehitämme jatkuvasti. Saatu asiakaspalaute on ollut lähes pelkästään positiivista ja iloksemme olemme huomanneet, että kehitysideat ja kritiikki ovat kohdistuneet lähinnä niihin asioihin, jotka ovat olleet meillä tiedossa ja työn alla kaiken aikaa. Kuluneen vuoden aikana näyttelytilojen valaistusta on parannettu, lapsille suunnatut Turun linnan tonttu-ukon tarinat on merkitty näkyvämmin, kosketusnäyttöjen tekstikokoa on suurennettu ja niiden kosketusherkkyyttä parannettu.

Pyöreän tornin näyttelyvitriineitä. Kuvat: TMK/Ville Härmä

Viimeisimpiä lisäyksiä näyttelyyn ovat uudet vahanuket. Muun muassa herttuan hevostalli ja linnan keittiö ovat täydentyneet lapsi-nukeilla.  Uusi tulokas näyttelyssä on myös puuhevonen, jonka satulaan pienet ja isommatkin museovieraat voivat kiivetä. Hevonen on valmistettu Turun museokeskuksen omalla verstaalla ja selässä on oikea nahkainen satula. Tulevana viikonloppuna hevonen vierailee Turun messukeskuksessa, mutta on taas ensi viikolla paikallaan linnan pyöreässä tornissa.

Hopotihop! Allekirjoittanut ja hevosen rakentaja Seppo Kannisto koeajolla. Kuvat: TMK/ Päivi Lönnberg & Kari Hintsala

Näyttelyyn on viime päivinä saatu paikalleen myös uusia kosketusnäyttöjä. Niihin on upotettu valtava määrä tietoa vitriineissä ja nukkekohtauksissa nähtävistä esineistä. Näyttöjen selailuun voi saada kulumaan tuntikausia! Näyttelystä voi tosin nauttia kevyemminkin. Kaikki näyttelytekstit on kirjoitettu niin, että pelkästään lukemalla tekstitaulujen ensimmäiset lauseet, saa käsityksen Turun linnan historian pääpiirteistä.

Kuvakaappaus nukkekohtauksen kosketusnäytöstä.

Näyttelyn suunnitteleminen on aina vaikeaa. Näyttelyn tekijöillä on omanlaisensa ajatus sisällön rajauksesta ja käsikirjoituksesta sekä näyttelyn luku- ja kiertotavasta. Jokainen asiakas kokee näyttelyn kuitenkin omalla tavallaan ja tulkitsee ja ymmärtää sisältöjä omista lähtökohdistaan. Museovierailu onkin aina uniikki kokemus. Meille tekijöille palaute on tärkeää, sillä siten näyttelyitä voidaan niiden elinkaaren aikana parantaa ja asiakkaiden kokemuksia hyödyntää uusien näyttelyiden suunnittelussa. Jos kävit linnassa vuosi sitten, ei kannata ajatella, että linna on jo nähty. Muurien takana on taas uutta nähtävää ja koettavaa!

Teksti:
Päivi Lönnberg

Keskiaikapäivän ohjelmistoa

H-hetki lähestyy! Linnan portit keskiaikapäivään avataan lauantaina 28.6. klo 10. Tässä päivän tarkempi ohjelma. Ohjelma löytyy myös Keskiajan Turku -esitteestä, joita on jaossa linnassa sekä lukuisissa paikoissa Turun keskustassa. Sähköistä esitettä voit selata tästä.

Lasten turnajaiset

Linnan edustalla pääsee harjoittelemaan turnajaistaitoja klo 10.00–17.00. Turnajaiset ovat maksuton tapahtuma. Turnajaiskilpailut alkavat klo 12.00, 14.00 ja 16.00. Voittajille on luvassa mainetta ja kunniaa! Muut ratsastavat pois kokemusta rikkaampana!

Keppihevoskilpailut

Linnan valleilla, tarkemmin yrttipihalla kilpaillaan keppihevosilla. Rata on avoinna klo 10.30-17.30. Jos et omista omaa hevosta, voit lainata linnan ratsuja!

Opastukset
Opastukset lähtevät päälinnan aulasta läpi päivän tiheällä aikataululla. Opastusten teemana on linnan arkea ja juhlaa. Kierroksen varrella kohtaat mm. musikantteja ja käsityöläisiä ja pääset kiipeämään länsitornin huipulle. Voit kiertää linnaa myös omaan tahtiin. Käyntiin kannattaa varata aikaa, sillä linnassa pääsee näkemään lähes seitsemänkymmentä huonetta!

Suomeksi:

Klo 10.20, 10.40
11.00, 11.20, 11.40
12.00, 12.20, 12.40
13.00, 13.20, 13.40
14.00, 14.20, 14.40
15.00, 15.20, 15.40
16.00, 16.20 ja 16.40

Ruotsiksi:
Klo 11.10, 13.10 ja 15.10

Englanniksi:
Klo 11.30, 13.30 ja 15.30

                                                  

Venäjäksi

Klo 10.30, 12.30, 14.10 ja 16.10

Jousiammuntaa

Kaarle Knuutinpojan pitkäjousiampujat esittelevät aseitaan ja taitojaan päälinnan pihalla. Ammuntanäytökset alkavat klo 11.00, 12.00, 13.00 ja 15.00

Ritarihovin elämää

Linnan ensimmäisen loistokauden päällikön Matias Kettilmundinpojan ritarihovi avaa ovensa yhden päivän ajaksi. Tule katsomaan ja kuulostelemaan mitä Turun linnan vanhimmassa asuinosassa tapahtuu.

Kokeile ja tee itse
Linnan pajassa on aiheena keskiajan noituus, kummitukset ja alkemia. Pajassa jokainen voi valmistaa itselleen teemaan liittyvän muiston. Pajassa on luvassa myös yllätysohjelmaa. Tiedä, vaikka siellä syntyisi ihan oikeaa kultaa...

Ritarisalista löytyy kaunis puku tai kiiltäviä varusteita vaativampaankin makuun. Pukeudu kuin keskiajan hovissa ja ota itsestäsi kuva kuninkaan valtaistuimella!

Näyttelyt linnan historiasta
Jos vielä on puhtia, jatka pidemmälle esilinnaan ja käy katsomassa linnan historiasta kertovia näyttelyitä! Linnassa on tällä hetkellä auki myös useita erikoisnäyttelyitä.

Herkkuja ja kotiinviemisiä
Ravintola Juhana Herttuan Kellarissa voit nauttia herkkuja suolaisen ja makean nälkään. Museokauppa Fatabuurin valikoima on parhaimmillaan. Käy kurkkaamassa!

Lippuhinnat:
Aikuiset 11 €, lapset 5 €, perhelippu 28 €. Ohjelma sisältyy lipun hintaan.

Kuvat: Turun museokeskus

Aikamoinen aikajana!

Linnassa on taas uutta nähtävää, kun esilinnan puolella avautui uusi näyttely Aikamoinen aikajana! Aikajanaa seuraamalla kävijöiden on helppo tutustua Turun linnan vaiheisiin ja kerrata historian kulkua keskiajalta alkaen. Linnan historian rinnalla kulkevat poliittisen historian käänteet ja kulttuuriset ilmiöt ja keksinnöt koko Euroopan alueelta. Näyttely toimii myös johdantona viime kesänä avatulle, linnan historiasta kertovalle laajemmalle näyttelylle.

Aikamoinen aikajana! muistuttaa kulmikkaalla ja nauhamaisella ulkomuodoltaan linnoitusta. Joka kulman takana piilee yllätyksiä: kävijät voivat pukea ritarille palapelihaarniskan, tutkia vaatearkun ihanuuksia kosketusnäytöllä, hypistellä kankaita ja katsella pienoismalleja, kuvia ja videoita. Näyttelyssä on esillä aitoja esineitä Turun museokeskuksen kokoelmista ja muutamia esinekopioita.

 

Turun linna on aikoinaan rakennettu vaikeasti valloitettavaksi ja siksi vain osa linnasta on nykyäänkin esteetön. Aikamoinen aikajana! -näyttelyä varten on rakennettu ramppi, joka mahdollistaa näyttelyyn pääsyn myös pyörätuolilla. Länsitornin puolella sijaitseva esteetön sisäänkäynti on avoinna lumentuloon saakka.

Teksti ja kuvat:
Päivi Lönnberg

Narrin silmänisku

Turun linnan historiasta kertova päänäyttely on täydentynyt uudella hahmolla. Hovi on saanut narrin pöytäseuruetta hauskuttamaan.

Hovien narrit olivat isäntäväkensä arvokasta omaisuutta. He kertoivat vitsejä ja hauskoja tarinoita, musisoivat ja tanssivat. He olivat myös totuudenpuhujia, jotka uskalsivat tehdä isäntänsäkin naurunalaisiksi ilman pelkoa rangaistuksesta. Heitä pidettiin usein vähäisen älykkyytensä tai tavallisuudesta poikkeavan ulkonäkönsä takia lemmikkeinä, joiden erilaisuutta pidettiin kiehtovana.  Heillä oli lupa tehdä ja sanoa asioita, joita kenellekään muulle ei sallittu. 

Juhana-herttuan hovin narrin vaatteet on valmistettu Wetterhoffin ammattikorkeakoulun muotoilulinjan opiskelijoiden Emma Turusen ja Sarah Schmidtin projektityönä. Narrille loppusilauksen antavat ja puujaloille nostavat harjoittelija Jooa Jaakkola, konservaattori Maarit Hirvilammi ja puuseppä Rauno Neuvo. 

teksti Nina Lepokorpi

kuvat Sari Selkee

Jalkajousimiehen puku

Keskiaikaisen jalkajousimiehen puvun lähteiden valinta oli mielenkiintoinen, mutta myös erinomaisen haastava tehtävä. Koska kaikki muut näyttelyn nuket edustavat suppeampaa aikaikkunaa 1500-luvun puolivälistä, olisi jalkajousimies näin ainoa keskiaikaa edustava hahmo. Näin tämän olisi oltava vaatteiltaan erittäin tyypillinen ja mahdollisimman pitkäkestoista muotia edustava. Toisaalta oli pyrittävä myös välttämään aivan liian stereotyyppistä kuvaa, koska käsitykset keskiajasta ovat valitettavan täynnä myyttejä ja väärinkäsityksiä - jopa niin arkisen asian kuin pukeutumisen suhteen.

Lähtökohtana olivat meille WarusSeppäin Kilta ry:n käsityöläisille museon esittämät toiveet ja rajoitukset, sekä oma vakaumuksemme pyrkiä käyttämään kotimaista, ruotsalaista, tai ainakin Itämeren Hansakaupan alueen lähdeaineistoa. Sotilasmuoti seurasi jo tuolloin pitkälti käytännön seikkojen, kuten aseiden ja varusteiden kehitystä. Täkäläisiä lähteitä on tuolta ajalta ehkä niukastikin, vaikka keskiaika olikin monen vuosisadan kestoinen ajanjakso. Eri lähteitä ei voi yhdistellä villisti, koska toisin kuin usein luullaan, myös keskiajalla oli alueellisia eroja, eikä aikakausi ollut mitään pysähtyneisyyden aikaa, vaan jatkuvaa, ainakin sukupolvittaista kulttuurin muutosta.

Käytyämme läpi erilaisia lähdevaihtoehtoja päädyimme siihen, että Pyhän Henrikin noin 1410 valmistuneen sarkofagin monipuolinen sotaväkeä ja jalkajousella ampuvia miehiä esittävä kuvitus sopi parhaiten museon toiveiden kanssa yhteen.

Ehkä löydätkin valitsemamme esikuvan jalkajousimiehen puvulle. Kuva: Wikimedia Commons

On mahdollista, että sarkofagi on tehty tilaustyönä Hollannissa eikä täällä pohjolassa. Sen kuvitus kuitenkin vertailussa kuvastaa erinomaisesti juuri oman sukupolvensa ajan sotavarusteita ja muotia, joka saksalaisen Hansan vaikutuksesta oli levinnyt kaikkialle Itämeren ja Pohjanmeren piirissä. Sarkofagi kuvaa legendaarisia tapahtumia ja pyhimyspiispan toimia jo 1100-luvun puolivälin tienoilla. Keskiajan taiteelle kuitenkin oli tavallista käyttää viimeisintä muotia sankareita kuvattaessa. Näin on selvästi myös tässä tapauksessa.

Kun taustat oli tutkittu alkoi käytännön työ materiaalien hankinnalla ja vaatteiden mitoituksella.

Valmistimme villakankaasta parin miesten pitkiä housusukkia ja pitkähäntäisen hupun. Nämä ovat jäljitelmiä ruotsalaisen arkeologisen löydön nk. Boksteninmiehen 1300-luvun asun osista ja niiden kaltaiset vaatteet ovat yleisiä myös kuvataiteessa.  Arkinen 1300- ja 1400-luvun taitteessa eläneen miehen vaatetuksen yksityiskohta, joka istuvasta jalkajousimiehestä on havaittavissa, on hänen valkea pellavainen lannevaatteensa. Tuolloin päällysvaatteet olivat villakangasta ja alusvaatteet helposti esimerkiksi keittämällä pestävää pellavaa.

Pellavaa on myös sotilasasun useista kerroksista yhteen tikattu takki. Tällaisten takkien toppauksena saatettiin käyttää monenlaisia materiaaleja, mutta tämän takin sisälle laitettiin pellavarivettä. Lukuisat kangaskerrokset ja toppaus antavat hyvän suojan tylppiä iskuja vastaan, kohtuullisen viiltosuojan ja suojaavat jonkin verran myös pistoilta. Vastaavanlaisia tikattuja takkeja on käytetty myös erilaisten metallisten haarniskojen alla. Eritoten pienistä litistetyistä ja umpinaisiksi niitatuista metallilenkeistä koostuvan "maille"-tyyppisen joustavan haarniskoinnin lisukkeena. Jalkajousimiehellä onkin tällainen metallinen huppu kaulansa ja niskansa suojana, villakankaisen huppunsa päällä.

Takin hihoihin on kiinnitetty pienistä metallilevyistä koostuva suojus, jollaiset olivat muodikkaita rikkaiden ratsumiesten varusteissa maillen päällä 1300-luvun puolivälin tienoilla, mutta jotka 1400-luvulle tultaessa esiintyvät useimmiten köyhien jalkamiesten topattujen takkien lisukkeina.

Vyön soljet ja helat on valettu pronssista. Takomalla on valmistettu puukko, yhdenkädenmiekan ja haarniskan osat. Yksi haasteellisimpia taottavia oli kypärä. Koko kypärä on "nostettu" yhdestä kappaleesta. Kypärän niittaukset yhdistävät siihen vain pellavaisen ja säädettävän sisälakin. Tarkkaa autenttisuutta haettaessa on kiillotustyö nykyäänkin tehtävä käsin, koska koneen jälki valitettavasti näkyy valmiissa työssä. Jalkajousi itsessään on sen verran monimutkainen ja haastava työprojekti, että se vaatisi erillisen kuvauksen.

Kypärä ahjossa ja alasimella.

Jalkajousimiehen varusteet saatiin näyttämään elämää nähneiltä yksinkertaisesti käyttämällä niitä.

Asetakin pukemista ja valmis nukke vitriinissä. Kuvat: Karolina Suominen ja TMM/Mikko Kyynäräinen

Viimeiseksi avattiin jo kertaalleen valmiiksi koottu takki kokonaan toiselta sivultaan ja puettiin sekä ommeltiin se - varsin hankalassa asennossa - istuvan nuken päälle siten, että kokonaisuus näyttää luontevalta. Tämäkin onnistui onnellisesti ja lopputulos on tyydyttävän uskottava. Toivottavasti esimies ei yllätä vartioon nukahtanutta nihtiämme. Seuraamukset voisivat olla varsin vakavia...

Teksti: Jani Hyväri

Mitä kätkeytyy sermin taakse? Osa 3

Tulevan aikajananäyttelyn Kirsi Haapamäen kuvittaman paperinukkepelin miesten vaatetusta esiteltiin aikaisemmin. 

Renessanssiaikana myös naisten muoti uudistui radikaalisti meillä kylmässä Pohjolassakin.

Puolan prinsessa Katariina Jagellonica saapui Turun linnan emännäksi jouluaattona 1562. Mahtoi hämmästys linnanväen keskuudessa olla melkoinen, kun herttuattaren vaatearkut avattiin ja niiden komea sisältö paljastui. 

Pieni linnunluinen Katariina pukeutuu uuden espanjalaisen muodin mukaisesti. Lähinnä ihoa on paita ja sen päälle puetaan alushame ja kureliivi. Liivi kovetetaan valaanluilla ja sen etulistassa on luusta, puusta tai raudasta valmistettu tikku, lastikka. Sen alapään terävä kärki auttaa selän pysymään suorana ja ryhdin hyvänä. Kureliivin ansiosta ylävartalosta tulee täysin liikkumaton panssari.

Kureliivin päälle puettava röijy on tiukasti vartalonmyötäinen. Korkean kauluksen reunassa on kapea pitsireunus. Irrallisiin hihoihin kiinnitetään nyörittämällä pitkät kapeat hihat. Kartiomainen hame kiinnitetään nyörittämällä se röijyn liepeessä olevaan reikälistaan. Herttuatar jäykistää hameensa alushameilla tai vuoraamalla ne kovitekankailla ja talvella turkiksilla. Katariinan vaatekamarissa on 113 hametta ja niihin kuuluvaa yläosaa.

Tiukka valaanluilla kovetettu korsetti, vartalonmukainen korkeakauluksinen yläosa ja kartiomaisesti laskeutuva hame, silkkiä, samettia, koruja, kimallusta ja kirjailuita. Siinä elementit, jotka muodostivat renessanssiajan ylhäisönaisen ”kultaisen häkin”.

Nina Lepokorpi