Joulua esilinnassa

Esilinnaan on jälleen kerran katettu näytteille eri aikakausien tyylin mukaisia joulupöytiä.

Pietari Brahen ja Kristina Katarina Stenbockin herkkupöydässä on lintuteema. Tarjolla on joutsenpaistia ja joutsenkuvioilla koristeltuja marsipaaneja, jotka on otettu esille norsunluusta valmistetusta rasiasta. Liinan päällä on piparkakku, kenraalikuvernöörin itsensä makea muotokuva, lahjaksi saatu.

Tinalautasilla on taidokkaasti linnun muotoon taitellut servietit. Ruokailijat jättävät ne koristeeksi pöytään ja pyyhkivät suunsa lautasen viereen laitettuun pellavaiseen serviettiin. Myös Delftin keramiikkaa olevan suuren viinikannun kyljessä on lintuaihe.

Tästä ja muista linnan joulupöydistä kerrotaan ennen joulua viikonlopun opastuksilla 7. - 21.12.

PS. Linnan joulupöydät koreilevat myös uusimman Glorian Antiikin sivuilla.

Salme Kotivuori

Pietari Brahen pienoishovia rakennetaan 8

Esilinnan pienoismallia on tähän asti rakennettu museokeskuksen työtiloissa Kalastajankatu 4:ssä. Jossain vaiheessa se oli siirrettävä paikkaan jota se esittää, Turun linnaan, ja se päivä oli tänään.

Matkan alkupäässä urakka oli vielä suhteellisen helppo. Ovet auki ja elementit museon pakun tavaratilaan.

Linna luona olikin toinen juttu. Korkealla autolla ei pihaan pääsee, vaan kaikki on kannettava portilta asti, askeleenkaan horjahtamatta.

Eikä perillä odota hissi, vaan ahtaat ja jyrkät portaat, joista kuljetusjoukkojen on myös selvittävä.

Kuten kuvista käy ilmi, Turun linna ei näyttelytilana todellakaan ole logistinen ideaali, jossa isot esineet rullattaisiin trukilla siististi paikoilleen. Kaikki on lihasvoimin keploteltava käytössä olevista oviaukoista, korkeintaan miehen mentävistä.

Brahen hovi on nyt koottavana ja viimeisteltävänä juuri siellä missä sen kuvaamaa elämää lähemmäs neljä vuosisataa sitten vietettiin, Turun linnan esilinnassa.

Siirrossa mukana näyttelyrakentajat Tony Saari, Seppo Kannisto ja Mika Myllymäki.

Pietari Brahen pienoishovia rakennetaan 7

Brahen kamareiden sähköistys on parhaillaan käynnissä. Messinkiset kynttilälampetit saavat valonsa.

Pienoishovia sisustetaan tilikirjoista saatujen tietojen pohjalta niin pitkälle kuin mahdollista. Linnan itäsiiven pohjoispäässä sijaitsivat Pietari Brahen huoneet ja niiden takana linnan uusi ruokasali. Kreivin kamarissa tiedetään olleen kaakeliuuni, 6-ruutinen ikkuna, kaappisänky ja muutama taulu. Kamarissa on myös Amsterdamista tuotu maapallo vuodelta 1648 ja sen parina avaruuspallo. Sinne on valmistumassa  kreivin muistikirja, jossa hän lausui legendaariset sanat ” minä olin mahaani ja maha minuun  …” Kreivin työhuoneen kirjoituspöydällä on hänen kirjoittamiaan ja sinetöimiään kirjeitä. Suuren vaatekaapin ja arkun malli on peräisin linnassa edelleenkin olevista 1600-luvun huonekaluista ja kirjoituspulpetti kuuluu museon kokoelmiin.

Linnan rundellin ruokavarasto täynnä syksyistä satoa.

Linnan tilien mukaan ruokasali kunnostettiin heti Brahen saapumisen jälkeen. Kattoon laitettiin kattokarmit (tulevat näkyviin, kun katto laitetaan paikoilleen). Saliin ja hopeakamariin hankittiin 31 lasiruutua. Saliin rakennettiin uusi uuni ja hankittiin kaksitoista tanskalaista tuolia. Seinille ripustettiin tauluja ja sinistä ja punaista verkaa. Saliin hankittiin myös kynttilänjalkoja, jotka on jo tilattu messinkivalurilta.

Ruokasalin kaksitoista tanskalaista tuolia vielä keskeneräisinä. Alimmaiset poikkipuut ovat vielä kiinnittämättä, jalat profiloimatta ja nahkapäällysteet niitittämättä..

Seija

Pietari Brahen hovia rakennetaan

Pienoishoviin tulevat nuket: kreivipariskunta, hoviväkeä, palveluskuntaa, käsityöläisiä ja vartiosotilaita on tilattu Englannista. Lähetimme nukketaiteilija Kate Pinsentille kuvat halutunlaisista nukeista ja nyt niistä on jo muutamia valmiina.

Tässä komeilevat itse kenraalikuvernööri Pietari Brahe (1602–1680) ja hänen puolisonsa Kristiina Katariina Stenbock (1608–1650).

Nukkien mallina on käytetty kreivipariskunnasta maalattuja muotokuvia, jotka vielä tänäänkin koristavat Ristiinan kirkkoa Etelä-Savossa. Hans Borchardtin 1600-luvun puolivälissä tekemät maalaukset ovat ainoat Suomessa säilyneet muotokuvat, jotka maalattiin kreivipariskunnan elinaikana.

Seija

Kate Pinsent kertoo valmistamistaan nukeista:
“The dolls are made from metal with twisted steel joints. They are then individually painted, dressed and wigged.  I use a range of fabrics from silk to cotton - used garments are good because they give the clothes an authentic 'worn' look.  The paints are a mixture of oil-based enamel model paint and acrylic.  The oil-based ones are better for the faces as they are easier to manipulate on such a small scale.”

Kate Pinsent

Pietari Brahen pienoishovia rakennetaan

Sain kunnian osallistua Pietari Brahen pienoishovin rakentamiseen artesaanin opinnäytetyön merkeissä ja keskitin voimavarani linnan asevarastojen täydentämiseen.

Saamieni tietojen mukaan Turun linnan  vuoden 1641 tileissä linnassa mainitaan olleen mm.  778 muskettia sekä tukihaarukkaa, 1226 paria haarniskoita, 1754 piikkimiehen miekkaa, 998 kypärää, 11 hilparia, 300 pistoolia, 19 rumpua, 1 6-naulainen tykki, 1 3-naulainen  tykki, 2 1-naulaista tykkiä, neljä  kenttätykkiä, yhdeksän falkonettia, 10 kevyttykkiä, neljä kammiotykkiä ja niin edelleen. Ihan kaikki aseet tuskin mahtuivat esilinnan pieniin varustiloihin mutta teemme parhaamme.

Eräs työstämäni yksityiskohta on Pietari Brahen käyttämä komea haarniska. Valmistin haarniskan kuparilevystä korutekniikoita hyödyntäen. Palaset on sahattu, hehkutettu, vasaroitu, sovitettu, viilattu, juotettu, hiottu, hapotettu, hopeoitu ja puhdistettu kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti ja tulee valmiina olemaan lähes yhtä komea näky kuin alkuperäinenkin esikuvansa.

Profiloitu kattilakypärä juontaa juurensa aina Turkkiin saakka josta profiloidun kypärän malli on kulkeutunut Puolan kautta Suomeen hakkapeliittojen mukana.  Vyönsolki on sahattu pronssilangasta. Yksinkertainen keihäs on tinattua kuparia. Keihään kärki on teroitettu neulanteräväksi

 Asekammariin on rakenteilla myös pronssivalettu tykki ammuksineen, mutta tykin malli olkoon vielä toistaiseksi salaisuus.

Muinaistekniikka-artesaani Päivi Rutanen

Nukkelinnaa rakennetaan

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe saapui Kristiina-puolisoineen Turun linnaan marraskuussa 1637. Millaisen kodin he saivatkaan asunnokseen, kun he pitkän merimatkan jälkeen asettuivat asumaan Turun linnaan. Päälinna oli palanut vuonna 1614 suuressa tulipalossa. Sitä ei juuri ollut kunnostettu. Esilinnan puolella huoneita oli kunnostettu maaherran ja hovioikeuden käyttöön.  Heti kreivipariskunnan saavuttua ja jo ennenkin sitä alkoivat todella laajamittaiset korjaustyöt linnassa ja sen ympäristössä.  Hovin huoneita paneloitiin, ikkunoita uusittiin, kaakeliuuneja rakennettiin ja korjailtiin, uusia huonekaluja ja tekstiileitä hankittiin. Myös kanslian huoneita sisustettiin uuteen uskoon: hankittiin lukollisia kaappeja ja arkkuja, rakennettiin hyllyjä ja pöytiä työskentelyä ja tilikirjojen säilyttämistä varten. Linnan tilit kertovat, mitä rakennustarvikkeita, millaisia huonekaluja ja tekstiilejä linnaan noina vuosina hankittiin.

Rakennamme parhaillaan pienoismallia Pietari Brahen ajan hovista (1637-1640 ja 1648-1650) kesäkuun lopulla Turun linnassa avattavaan näyttelyyn.   Rakennusmestarina toimii Seppo ja timpureina Jami ja Benjamin. Linnan pohjakerroksen seinät ovat jo pystyssä ja muutamassa takassa palaa tuli. Näihin tiloihin tulevat linnan varuskamari, panimo, yksi keittiöistä, sauna, vartiotupa ja varastotiloja.

Kuvassa panimo, jossa vesipadat jo porisevat liedellä, mutta olutkuurnat ja sammiot ovat vielä tekeillä.

Seija