Ritaripäivien tunnelmia

Loppiaisviikonloppuna linnassa vietettiin jälleen perinteisiä Ritaripäiviä. Ohjelmassa oli kohtaamisia historian elävöittäjien kanssa, tutkijoiden tietovartteja ja puuhaa pajassa. Nähtävää ja koettavaa riitti helposti useammaksi tunniksi. Museoväen mieltä lämmittivät kovasti havainnot lapsista, joita aikuisten oli vaikea saada lähtemään kotiin...

Linnamuusikko Anneliina Koskinen soitti ja lauloi Kuningattaren salissa. Vanhan musiikin instrumentit, kuten harppu ja sinfonia, soivat tilassa upeasti!

 Elävöittäjät ylläpitävät vanhoja käsityötaitoja. Näin syntyy kenkä nahasta.

Taitavan oppaan kanssa on mukava sukeltaa linnan vaiheisiin. Tässä tutkitaan Portinvartijan kamarin maalauksia. 

Kierroksen varrella kohdattiin salaperäinen alkemisti, joka kertoi taikakeinoista ja yllytti lapsia nappaamaan voimaa sian kallosta.

Tämän vuoden uutuutena ohjelmassa olivat tietovartit. Tutkija Bengt Selin kertoi pyhimysveistoksista. Tiesitkös, että hulluilla koirillakin on oma suojeluspyhimyksensä? 

Katariina Jagellonican puvuista, asusteista ja koruista kertoi Nina Manninen. Maahan asti ulottuva huntu, arvokkaat kankaat ja kulta- ja helmikirjailut kuuluivat prinsessojen garderoobiin renessanssiaikana. 

Piparkakkumestari Petrus esitteli koristeellisten piparkakkujen valmistusmenetelmää. Taikinan painelu ja irrottaminen muotista vaatii oikean tekniikan.

Pajassa tutustuttiin arkkitehtuuriin valmistamalla tikuista siltoja.

Tunnelma ja lämpötila olivat korkealla Ritarisalissa, jossa sai sovittaa varusteita ja pukuja.

Näin käynnistyi linnan vuosi 2018! Kiitos kaikille kävijöille - teitä oli 2296! Kiitos myös kymmenille talkoolaisille ja linnan väelle ikimuistoisesta tapahtumasta!

Kuvat: TMK/Päivi Lönnberg

Tomtegubben som räddade sitt slott

I Zachris Topelius berättelse om Tomtegubben på Åbo slott sköter tomten om sitt slott som sakta vittrar sönder, det har varit hans hem i över 700 år. Då sagan skrevs år 1849 var slottet i ett ganska bedrövligt skick och tomten hade mycket att stå i med. Topelius var med sin saga en av de första som uppmärksammade slottet och det skick som det var i. Samtidigt lyfte sagan också upp slottets långa historia och stora betydelse för hela landet. Topelius tomtegubbe beskriver såväl krig och bedrövligheter som kungabesök och renässanshovets lyx. Tomten hjälpte faktiskt till att bevara sitt slott, hans saga väckte ett allmänt intresse för det gamla och förfallna slottet. Tiden började vara mogen för ett för att intressera sig för och forska i landets historia och för bevarande av kulturhistoriskt viktiga byggnader. Mot mitten och slutet av 1800-talet började diskussionen om vad som skulle göras med Åbo slott ta fart. Idag är slottet sedan länge restaurerat och ett av de mest kända minnesmärkena i Finland. Tomten har också blivit en viktig del av slottets historia, för många minst lika bekant och verklig som de riktiga personerna och händelserna ur historien. 

Under helgerna i december ordnar vi tomterundor på både finska och svenska. Under denna visning för barn och familjer får besökaren bekanta sig med slottet utgående från berättelsen om slottstomten. Slottets historia och personerna som bott, besökt eller belägrat slottet skildras genom tomten, han har ju vistats här i 700 år och personligen bevittnat allt som hänt på slottet. Genom tomten kan berättelserna göras mer lättbegripliga och roliga för barnen. Det är just detta som tomterundorna handlar om, historia och fakta blandas in i sagan om tomten. Tomten är både fiktiv, men på samma gång en viktig del av slottets långa och fascinerande historia.

• på svenska 9–10.12 och 16–17.12 kl. 14
• suomeksi 9.–10.12. ja 16.–17.12. klo 11, 12 ja 13

Text och bild:

Bengt Selin

Forskare

Tonttupäivä 2017 kuvina

Viime lauantaina linnan ovella oli ennen kymmentä perheitä aivan jonoksi asti. Ovet avattiin ja riemukas ja hieman jännittäväkin tapahtumapäivä saattoi alkaa!

Linnassa vietettiin siis Turun linnan tonttu-ukolle ja muille haltiatontuille omistettua Tonttupäivää. Opastetuilla kierroksilla, haltiametsässä ja satutuokioilla pienille museokävijöille tulivat tutuiksi haltiatontut ja niihin liittyvä kansanperinne monenlaisine uskomuksineen. Päivän aikana etsittiin myös Murri-kissaa ja Tonttu-ukon kultaiseksi muuttamia esineitä. Pajassa kirjoitettiin kirjeitä tontulle ja Ritarisalissa soviteltiin ylle linnaan sopivaa vaatetusta. Ja mikä tärkeintä, haltiatontut pitivät lupauksensa ja olivat ihmisille näkyväisiä!

Turun linnan 700-vuotias Tonttu-ukko on nyt kääntänyt lakkinsa nurin eikä häntä ole lauantain jälkeen enää nähty. Ehkäpä lakki kääntyy toisin päin taas joulukuussa, kun Tonttu-ukon kierrokset alkavat...

Kuvat: Ville Härmä & Päivi Lönnberg

Haltiatontuista metsänpeittoon – Ajatuksia Tonttupäivän valmisteluista

Tonttupäivä lähestyy, mutta tapahtuma ei synny tuosta vain. Se vaatii paljon taustatyötä, sillä Tonttupäivää varten pitää käydä neuvotteluja Turun linnan Tonttu-ukon kanssa, pohtia haltiatonttujen vaatetusta, miettiä monipuolista ohjelmaa, suunnitella markkinointia, koluta kokoelmien kätköistä tonttumaisia esineitä ja jopa ideoida metsän rakentamista kokoustilaan. Mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta, kun koolla on porukka luovia, innostuneita ja osaavia ihmisiä.

Haltiatontut valtaavat isänpäivän aattona 11.11. Turun linnan jo seitsemättä kertaa. Linnan käytävillä voit törmätä mitä erilaisimpiin haltiatonttuihin askareitaan toimittamassa. Tonttujen houkutteleminen linnaan ei kuitenkaan ole aina helppo juttu. Joskus täällä Turun linnassa on ihan kriisi, tonttukriisi. Saammeko Turun linnan Tonttu-ukkoa houkuteltua paikan päälle? Tonttu-ukko on tottunut kulkemaan linnan holvien alla omissa oloissaan ja tapahtumapäivänä käy aikamoinen vilske. Tonttupäivää vietetään kuitenkin Tonttu-ukon kunniaksi, joten pitäähän päähenkilön olla paikalla. Turun linnan Tonttu-ukkoa ehkä jopa hieman hivelee se suuri kunnia ja huomio, jota hän tapahtumassa saa osakseen. Helppo ei tapahtumapäivä Tonttu-ukolle kuitenkaan ole, sillä vastuuntuntoisena olentona hän haluaa tavata kaikki museokävijät ja se tarkoittaa kokonaista päivää ilman taukoja.

 Bryggman-sali muuntuu vaikka Haltiametsäksi. Pystytyspuuhissa Suski. Haltiatonttujakin on jo selvästi paikalla...

Tapahtuman kunniaksi linnaan saapuu myös muita haltiatonttuja, joiden värväämiseen on käytettävä erilaisia keinoja. Mielelläänhän moni toki tulee, Tonttupäivänä kun on aina paljon iloisia museokävijöitä kohdattavana. Konservaattoritonttu, kotitonttu, saunatonttu ja tallitonttu ovat olleet mukana aiemminkin ja kehuneet kovin tapahtumaa. Tästä hauskuudesta ei halunnut jäädä paitsi käsityötonttukaan, joka innokkaana tarjoutui avuksi Tonttupäivään. Hänellä vaan oli pula sopivasta vaatetuksesta. Onneksi linnan pukuhuollossa on ammattitaitoista väkeä töissä ja sopivat pukimet löytyivätkin helposti. Käsityötonttu ei osaa hetkeäkään olla toimettomana, joten päänsä ympärille hän aikoo kieputtaa kaulahuivin, jota on hyvä taukoamatta neuloa.

Haltiatontuille tuottaa toisinaan päänvaivaa tapahtuman pukukoodi. Haltiatonttujen garderobi on toki laaja, ovathan he nähneet monien tyylien vaihtuvan vuosien varrella. He ovat koonneet muotivillityksistä ne eniten itseään miellyttävät asiat ja muokanneet niitä hieman tonttumaisemmiksi. Haltiatontut kuitenkin joskus pohtivat, että ovatko he pukeutuneet sellaisiin vaateparsiin, joista museovieraat heidät haltiatontuiksi tunnistavat. Joulutontuilla taitaa olla helpompaa, he tuumivat, sillä heidät tunnistaa aina punaisista nutuista ja tonttulakeista. Haltiatonttujen tunnistusta helpottaa heidän työvälineensä ja muut attribuutit, joita he kanniskelevat mukanaan.

Linnaan on saatu houkuteltua myös hieman kärttyinen haltiatonttu, joka ei ole aiemmin osallistunut Tonttupäivään. Tällä tontulla on usein kovasti kiireitä, mutta pohjimmiltaan hän lempeä ja hyväsydäminen. Kärttyisyyden hän näyttää museokävijöille vain, jos he menevät koskemaan museoesineisiin, sillä sellaista käytöstä tonttu ei siedä. Tonttu kirjaakin kaikenlaisen huonon käytöksen pieneen vihkoonsa.

Haltiat ovat näkymättömiä, mutta halutessaan ne saattavat näyttäytyä ihmisille. Onneksi Tonttupäivänä kaikki linnaan vierailulle tulleet haltiatontut ovat luvanneet olla näkyväisiä, ja Turun linnan Tonttu-ukkokin on kääntänyt lakkinsa nurin.

Haltiametsätöissä on mukana myös tutkija Bengt. Metsäneläimiä on saatu tapahtumaan lainaan Biologisesta museosta.

Suomalaisille metsä on aina ollut monella tavalla tärkeä paikka ja sen vuoksi Tonttupäivään on haluttu tänä vuonna lisätä ripaus kansanperinnettä Haltiametsän muodossa. Turun linnaan loihditaan pieni palanen metsää, jossa pääsee ihastelemaan talvisen luonnon tunnelmaa ja kuulemaan metsään liittyvistä uskomuksista. Luonnossa on uskottu elävän monenlaista väkeä, yliluonnollista voimaa, jota ajateltiin olevan elollisissa olennoissa ja elottomissa kappaleissa. Väkeä ei kannattanut suututtaa, sillä silloin saattoi saada niiden vihat ylleen. Varomaton kulkija saattoi joutua myös metsänpeittoon, jos ei osannut käyttäytyä metsässä oikeaoppisesti. Tonttupäivänä Haltiametsä on taianomainen paikka, jossa voi viettää hetken metsässä tunnelmoiden ja sen asukkaita katsellen. Kannattaa siis suunnata lauantaina Turun linnaan.

Tapahtuman koko ohjelma on luettavissa tapahtumakalenterista.

Susanna Lahtinen

Tutkija (ma.)

Kustaa Vaasa palaa Turun linnaan pienoisnäytelmän päähenkilönä

Kuningas Kustaa Vaasa on mies, joka ei turhia aikaile. Uusi luterilainen uskonto tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia sille, joka uskaltaa ne hyödyntää
 – ja Vaasahan uskaltaa!

Näin tiivistyy sunnuntaina 15.10. ensi-iltansa saavan Ruhtinasreformaatio-pienoisnäytelmän lähtökohta. Turun linnan Keskiaikaisessa kuninkaansalissa esitettävä näytelmä vie loppukesään 1530, jolloin kuningas Kustaa Vaasa vieraili linnassa. Näytelmä kertoo määrätietoisesta hallitsijasta, hänen toimeenpanemistaan uudistuksista sekä niiden vaikutuksista turkulaisten arkeen.

Idea näytelmästä syntyi viime syksynä, kun pohdimme oheisohjelmaa 1500-luvun uskonnollis-poliittisista kiemuroista ja Vaasa-suvun valtataisteluista kertovalle näyttelylle Valtapeliä – reformaatio Suomessa. Kustaa Vaasan vierailu linnassa on herkullinen lähtökohta näytelmälle, sillä tapahtumapaikka, päähenkilö ja ajankohta pohjautuvat todellisiin tapahtumiin. Näytelmän käsikirjoittajaksi kutsuttiin Emmi Louhivuori, joka on tuttu mm. Keskiaikaisten markkinoiden markkinanäytelmien käsikirjoittajana ja ohjaajana.

Näytelmän tarina alkoi hahmottua nopeasti, sillä Kustaa Vaasan valtakaudelta ei tapahtumia puutu. Vaasa nousi valtaistuimelle 1523 tilanteessa, jossa Ruotsi oli eronnut Kalmarin unionista. Kuningasta vaivasivat taloudelliset ongelmat ja poliittinen epävarmuus. Kustaa Vaasa ratkaisi tilanteen ryhtymällä keskittämään valtaa itselleen sekä uudistamalla ja tehostamalla valtakunnan keskus- ja paikallishallintoa sekä verotusta. Samaan aikaan edistetyn reformaation varjolla Vaasa saattoi ottaa kruunun haltuun kirkon valtavan omaisuuden ja syrjäyttää korkeat kirkonmiehet valtion tärkeistä viroista.

Kustaa Vaasa, Cornelius Arendtzin kopio 1540-luvulla maalatusta muotokuvasta, Kansallismuseo.

Louhivuori kertoo käsikirjoitusprosessissa lähteneensä liikkeelle Kustaa Vaasan monisärmäisestä persoonasta. ”Vaasa on näytelmän liikkeelle paneva voima. Hän on vahva ja itsetietoinen hallitsija, jonka käskyihin ja oikkuihin näytelmän muut roolihahmot yrittävät parhaansa mukaan sopeutua.” Louhivuoren mukaan pienoisnäytelmän keskeiseksi teemaksi nouseekin valta. ”Tanskalaisten sortovaltaa vastaan nousseesta Vaasasta tuli itse valtaan päästyään keinojakaihtamaton yksinvaltias, joka haali itselleen valtaa ja omaisuutta mistä suinkin irti sai”.

Vaasan toimeenpanemia uudistuksia tarkastellaan näytelmässä paikallisesta näkökulmasta. Turkulaisille Vaasan toimet näkyivät mm. Kuusiston piispanlinnan purkamisena ja kirkon omaisuuden takavarikoimisena. Ruhtinasreformaatio-näytelmässä nähdään, miten kirkon aarteet vilahtavat kruunun kirstuihin, Kuusiston piispanlinnan tiilet hyödynnetään linnan uudistustöihin ja kallisarvoiset kirkonkirjat saavat uuden käyttötarkoituksen linnan tilikirjojen kansina, Louhivuori kuvailee. Myös luostarien lakkauttaminen ja muutokset jumalanpalveluselämässä herättävät hämmennystä turkulaisten keskuudessa.

Kustaa Vaasan vuoden 1530 matkan tarkoituksena oli näyttäytyä valtakunnan itäisessä osassa ja tarkastaa toimeenpantujen uudistusten toteutumista. Näytelmän myötä Kustaa Vaasa palaa Turun linnaan.

Ruhtinasreformaatio

Käsikirjoitus ja ohjaus: Emmi Louhivuori
Rooleissa: Ikaros Ainasoja, Petra Lähde, Taina Malmikare, Kari Päiviö, Timo Salo

Esitykset Keskiaikaisessa kuninkaansalissa, kesto noin 30 minuuttia. Esitys alkaa linnan lipunmyyntiaulasta.

su 15.10. 14.30 ja 16

su 22.10. 14.30 ja 16

su 29.10. 14.30 ja 16

su 5.11. 14.30 ja 16

Näytelmäpäivinä järjestään myös yleisöopastukset Valtapeliä-näyttelyyn klo 15. Opastukselle ehtii klo 14.30 näytelmän jälkeen tai ennen klo 16 esitystä.

Hinta: linnan sisäänpääsymaksu + 3 €/hlö, jolla pääsee halutessaan myös yleisöopastukselle.

Äänessä linnan kesäoppaat

Tänäkin vuonna Turun linna työllistää kiireisellä kesäkaudella taitavia ja hurmaavia kesäoppaita. Moni heistä opiskelee yliopistossa museoalaan liittyviä tieteitä. Osalle linna on tuttu työpaikka aikaisemmiltakin vuosilta, osalle tämä kesä on ensimmäinen. Kierrosten vetämisen lisäksi kesäoppaat ovat mukana monissa linnan järjestämissä tapahtumissa, kuten Turun linnan Keskiaikapäivässä ja Turun linnan Turnajaisissa.

Linnan oppaita kesällä 2017. Ylärivissä: Ida Degerlund, Antti Solin, Mikko Myllyntausta, Terhi Katajamäki, Jenny Åkerberg ja Jaakko Mäkinen. Alarivissä: Cecilia Gustafsson, Liisa Lalu, Annika Lindén ja Senja Evesti.

Mutta minkälaista on olla Turun linnassa oppaana? Tässä blogikirjoituksessa tutustumme muutamiin linnan oppaisiin hieman paremmin.

Annika Lindén haki aikoinaan Turun linnaan kesähaun kautta. Eräs hänen tuttunsa, joka oli jo aiemmin töissä linnalla, vinkkasi että hän sopisi tämänlaiseen työhön.

-       - Tämä on jo minun seitsemäs vuoteni Turun linnalla. Ensimmäisenä vuotena kun olin täällä, vietettiin juuri Turun kulttuuripääkaupunkivuotta. Se oli hyvinkin kiireinen vuosi, todellinen tulikaste.

Eri vuosia oppaana on Annikan mukaan vaikea vertailla keskenään, koska jo jokainen kierros on erilainen.

-     - Joka vuosi tulee uusia näyttelyitä, ja aina tulee lisää opittavaa. On aina uusia juttuja, joita pääsee kertomaan ja itsekin tutustumaan uusiin asioihin. Tätä pidän oppaan työssä todella mielenkiintoisena asiana. Myös jokaisella kierroksella on uusia, täysin erilaisia ihmisiä.

Antti Solin on ollut oppaana viimeksi 2015, ja nyt hän on toista vuotta Turun linnassa.

-       - Viime vuosi jäi väliin, kun loikkasin vuodeksi Roomaan opiskelemaan. Ikävöin vanhoja muureja ja raunioita, ja niin päätin palata tänne Turun linnalle. Olin kokeillut museoalan työtä aikaisemminkin ja koen opastamisen omaksi jutukseni. Turun linnan tiesin totta kai suosituksi ja ahkerasti vierailluksi museoksi, joten ajattelin myös että se olisi komeannäköinen etappi omalla oppaan urallani.

Kesän odotusten suhteen Antti on hyvin innoissaan.

-       - Toivon, että saan pitää monenlaisia opastuksia monenlaisille ryhmille eri kielillä, pikkuritarikierrokset ovat kaikkein antoisimpia. Ne ovat aina sellaista vuoristorataa. Lasten kanssa on aina yllätys mitä tapahtuu.

Taidehistoriaa ja museologiaa opiskeleva Cecilia Gustafsson toimii nyt linnan kesäoppaana neljättä kertaa. 

-         - Avoimen haun kautta hain oppaaksi ja olen nyt neljättä kesää täällä. Odotan, että tämäkin kesä olisi yhtä hyvä kuin edelliset kesät. Siksi minä aina palaan tänne Turun linnaan takaisin. Työ tarjoaa paljon mukavia kokemuksia. Omia highlightejani ovat asiakkaat ja mukavat työkaverit.

Opastettuja kierroksia Turun linnassa järjestetään pääosin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Haastateltavana on mukana myös venäjänkielinen opas Selena Frosti, joka aloitti linnassa viime helmikuussa.

- Valmistuin matkaoppaaksi viime syksynä. Halusin tutustua Turun linnaan, joten tulin tänne ensin valvojaksi ja pääsin siitä oppaaksi. Tähän mennessä minulla on ollut työstäni erittäin hyviä kokemuksia. Linna on hieno työpaikka, tämä on upea ympäristö ja asiakkaat ja henkilökunta ovat erittäin mukavia. Voin sanoa pelkästään hyvää! Toivon, että saisimme kesälle mahdollisimman paljon kävijöitä.

Loppukevennykseksi kysyin kaikilta haastatelluilta oppailta, mikä olisi heidän keskiaikainen ammattinsa, jos he itse saisivat valita. Vastaukset olivat mukavan vaihtelevia ja yllättäviä.

Annika: Kirjuri. Se oli niitä harvoja henkilöitä, joilla oli luku- ja kirjoitustaitoa. Olen sen verran kirjaihmisiä itsekin, että näkisin akateemisemman uran itselläni keskiajallakin.

Antti: Drabantti. Se tarkoittaa kuninkaan henkivartijasotilasta. Täällä Turun linnassa voisin olla vaikkapa Juhana-herttuan henkivartijasotilas. Se olisi ihan hieno keskiaikainen tai 1500-luvun renessanssi-ammatti. Drabanttia ei pidä sekoittaa Trabantiin, ne ovat itäsaksalaisia autoja!

Cecilia: Tämä on aikamoinen klisee, mutta minä voisin haluta jonkun herttuan kanssa naimisiin. Tulisin jostain hienosta perheestä, asustelisin linnoissa ja matkustelisin ympäri Eurooppaa. Elämä olisi sellaista talouden ylläpitoa ja muiden kritisointia (nauraa).

Selena: Olisin sotilas. Oikein miekalla varustettu ratsusotilas.

Teksti ja kuvat:
Eero Heikkilä, harjoittelija HUMAK

Turun linnan turnajaiset ovat pian täällä taas!

Tervetuloa Turun linnaan ensi viikolla 14.-16.7.2017 nauttimaan vauhdikkaista Turun linnan turnajaisista!

 

Kilpailuviikonloppu käynnistyy perjantaina lajidemoilla. Perjantain aikana tutustutaan erilaisiin taistelumuotoihin jalan ja hevosin. Perjantai iltana kilpaillaan Skill at Arms Hunting Novice  -luokassa, jossa ratsain otetaan mittaa taitoradalla. 

Lauantaina aamusta jatkuvat täysimittaiset kilpailut eri lajein aina sunnuntai-iltaan asti. Lajeina ratsulajeista ohjelmassa ovat Skill at Arms ja Jousting (peitsitaistelu) ja jalkamieslajeista miekkailu sekä jousiammunta.

Turun linnassa on tarjolla sirkusta, musiikkia ja opastettuja kierroksia, jotka johdattelevat menneen ajan ritarikulttuuriin ja taistelujen maailmaan.

Keskiaikaiset markkinat täyttävät esilinnan ja päälinnan pihat. Markkinakojuista voi ostaa mm. omat turnajaisvarusteet, linnanneidon asuja, sepän takomia koruja, sulkakyniä ja lampaantaljoja. Esilinnan pihalla veistetään hiekkalinnaa päivittäin klo 12–16.

Pajassa lapset pääsevät kokeilemaan ritarin ja linnanneidon asuja.

Juhana Herttuan Kellarin holvien alla ja esilinnan pihalla voi nauttia teemaan sopivaa purtavaa ja janojuomaa.

Opastukset
Opastusten kesto 1 h, opastukset sisältyvät tapahtumalipun hintaan.

Opastukset suomeksi
Turnajaisia ja muita huvituksia
klo 10.20, 11.50, 12.20, 12.50, 13.20, 13.50, 14.20, 14.50, 15.20, 15.50, 16.20, 16.45

Pikkuritarikierros
klo 10.30, 12, 12.40, 13, 13.40, 14, 14.40, 15, 15.40, 16

Opastukset ruotsiksi
Tornerspel och andra festigheter kl 11.30, 15.30, 16.30

Riddarguidning för barn kl 12.30, 13.30, 14.30

Opastukset englanniksi
Tournaments and other Festivities at 11.10, 12.10, 13.10, 14.10, 15.10, 16.10

Opastukset venäjäksi
Турниры и другие развлечения в 12.30, 14.30 ja 16.30

Tarkempaa tietoa kisalajeista ja ohjelmasta on tarjolla sivustolla www.tournament.fi

Itse kisoihin puistoon ja markkinoille linnan sisäpihoille on vapaa pääsy. 

Liput linnaan:

12 € aikuiset

5 € lapset (4-15-vuotiaat)

30 € perhelippu (2 aikuista, 2-4 lasta). 

Samalla lipulla pääsee linnaan koko viikonlopun ajan.

Kuvat: Henri Luomala, Päivi Lönnberg, Kaisa Kutilainen

  

Turun Museokeskus esillä Educa-messuilla

Turun Museokeskus oli näyttävästi esillä Turun vapaa-aikatoimialan esitellessä kulttuuritarjontaansa ja toimintaansa Suomen suurimmassa opetus- ja kasvatusalan tapahtumassa, Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 27.–28.1. Nyt jo 22. kertaa järjestettyjen messujen teema kansallisen juhlavuoden kunniaksi oli Suomi 100 vuotta – Oppimista ja sivistystä.

Kaksipäiväisen tapahtuman aikana Messukeskuksen halli täyttyi tuhansista innostuneista vieraista, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisista sekä opiskelijoista, näytteilleasettajista, luennoitsijoista ja muista esiintyjistä. Turun Museokeskuksesta messuille mukaan lähtivät Hilkka Kauppinen, Bengt Selin, Heidi Aalto, Maiju Tuisku sekä Satu Musakka. Messuvierailta paljon kiitosta saaneelta ja ihastustakin herättäneeltä esittelypisteeltä löytyi myös lastenkulttuurin suunnittelija Leena Hiltunen.

Perinteiseen tapaan molempina messupäivinä arvoimme leikkimieliseen tietovisaan osallistuneiden kesken pääpalkinnoksi opastetun kierroksen Turun linnassa ryhmälle. Tämän vuoden opastuslahjakortit suuntaavat Järvenpäähän ja Lapinjärvelle. Myös muutamia muita onnettaren suosimia osallistujia tullaan ilahduttamaan Turun kulttuurituotepalkinnoilla.

Onnettarena toimi Luostarinmäen käsityöläismuseon museolehtori Maiju Tuisku ja arvonnan virallisena valvojana Turun linnan pääopas Hilkka Kauppinen.

Turun kulttuuritarjonta herätti uteliaisuutta messuvieraissa osin jopa ruuhkaan asti. Messupisteellä kiinnostusta sai aikaan niin Turun filharmonisen orkesterin, Seikkailupuiston kuin juhlavuottaan viettävän Wäinö Aaltosen museon kevään tarjonta. Erityisesti kävijöitä kiinnosti Turun Kaupunginteatterissa juuri ensi-iltansa saanut Tom of Finland -näytelmä ja Turun linnassa muutaman viikon kuluttua avautuva Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttely.

Turun linnan Ritarisalista mukana ollut kypärä sai innokkaita kokeilijoita messujen pienemmistä kävijöistä. Kypärän kovaksi kilpailijaksi nousivat toki myös makeat Turku-karamellit.

Teksti: Heidi Aalto

Kuvat: Bengt Selin