tiistai 30. huhtikuuta 2013

Kuvittelua

Näyttelytekstien kirjoittaminen on taidelaji. Liika pituus on aina pahasta, kuiva tieteellisyys myöskin. Faktat pitää osata esittää nykypäivän kiireiselle ja tehokkuuteen tottuneelle kävijälle elävästi. Eri asia ovat ammattilaiset, historiaharrastajat ja muut asiaan vihkiytyneet, jotka lukevat tekstit viimeistä pilkkua myöten. 

Uudistettavan perusnäyttelyn näyttelyteksteihin saadaan lisää mielenkiintoa ja ilmettä kuvituksen kautta. Turun linnan ”hovikuvittaja” Kirsi Haapamäki on tehnyt pitkään yhteistyötä Turun museokeskuksen kanssa. Hänen kynästään on lähtöisin kuvituksia sekä Turun linnan opaskirjaan että näyttelyihin. Kirsiltä on tilattu anfangit uuden perusnäyttelyn pääteksteihin. Niiden sisältö muotoutuu sekä näyttelyn sisällöntuottajien toivomusten että kuvittajan tietämyksen ja mielikuvituksen perusteella.


Anfangit houkuttelevat tekstin lähempään tarkasteluun ja lukemiseen. Ne liittyvät kiinteästi tekstisisältöön mutta toimivat myös itsenäisinä kuvina.

Nina

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Pietari Brahen pienoishovia rakennetaan

Sain kunnian osallistua Pietari Brahen pienoishovin rakentamiseen artesaanin opinnäytetyön merkeissä ja keskitin voimavarani linnan asevarastojen täydentämiseen.

Saamieni tietojen mukaan Turun linnan  vuoden 1641 tileissä linnassa mainitaan olleen mm.  778 muskettia sekä tukihaarukkaa, 1226 paria haarniskoita, 1754 piikkimiehen miekkaa, 998 kypärää, 11 hilparia, 300 pistoolia, 19 rumpua, 1 6-naulainen tykki, 1 3-naulainen  tykki, 2 1-naulaista tykkiä, neljä  kenttätykkiä, yhdeksän falkonettia, 10 kevyttykkiä, neljä kammiotykkiä ja niin edelleen. Ihan kaikki aseet tuskin mahtuivat esilinnan pieniin varustiloihin mutta teemme parhaamme.

Eräs työstämäni yksityiskohta on Pietari Brahen käyttämä komea haarniska. Valmistin haarniskan kuparilevystä korutekniikoita hyödyntäen. Palaset on sahattu, hehkutettu, vasaroitu, sovitettu, viilattu, juotettu, hiottu, hapotettu, hopeoitu ja puhdistettu kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti ja tulee valmiina olemaan lähes yhtä komea näky kuin alkuperäinenkin esikuvansa.
Profiloitu kattilakypärä juontaa juurensa aina Turkkiin saakka josta profiloidun kypärän malli on kulkeutunut Puolan kautta Suomeen hakkapeliittojen mukana.  Vyönsolki on sahattu pronssilangasta. Yksinkertainen keihäs on tinattua kuparia. Keihään kärki on teroitettu neulanteräväksi
 Asekammariin on rakenteilla myös pronssivalettu tykki ammuksineen, mutta tykin malli olkoon vielä toistaiseksi salaisuus.



Muinaistekniikka-artesaani Päivi Rutanen

torstai 25. huhtikuuta 2013

Pyöreän tornin vitriinejä rakennetaan

Vasemmalta oikealle Juuso Välikangas, Henry Lindqvist ja Rauno Neuvo.

Uuden perusnäyttelyn valmistelu etenee nyt monella rintamalla. Paikan päällä, Turun linnan pyöreässä tornissa, on vitriinien rakennus päässyt vauhtiin, ja tässä on nousemassa ns. nukkekohtausten vitriini.

Pyöreä torni rakennettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla tykkitorniksi, vahvistamaan tuliaseiden käyttönoton jälkeen linnan pahasti heikentynyttä puolustusta. Sen tykeillä voitiin paitsi valvoa jokea, myös suojata sivustatulella esilinnan etelä- ja itäpuolisia seinämiä. Tulikasteensa torni sai Kaarle-herttuan piirityksissä 1597 ja 1599. Noilta ajoilta Korppolaismäen puoleisessa seinässä on edelleen siihen uponneita tykinkuulia.

Torni on sen jälkeen kokenut monenlaisia vaiheita. Jo 1600-luvulla se muutettiin varastotiloiksi mm. ruokatavaroita varten. 1700-luvulla mainitaan siinä toimineen neljän kiviparin hevosmylly, jonka venäläiset miehitysjoukot pikkuvihan aikana vuonna 1742 hävittivät. Vuodesta 1776 lähtien torni toimi vankilana aina vuoteen 1891, jolloin viimeiset vangit siirrettiin Kakolaan. Muistona tuosta ajasta tornin pohjakerros (kuvan lattian alla) on säilytetty vankityrmänä, jakautuen neljään selliin, joista kaksi on avoinna yleisölle.

Museon aikana tornin kaksi ylempää kerrosta ovat toimineet mm. asekokoelman sijoituspaikkana. Sen jälkeen kuvassa näkyvän alemman tason täytti 1980-luvulta lähtien kaupunkiarkeologisen kaivauksen ennallistus. Rakenteen ulkosivuilla oli esillä kaivauksissa saatuja maalöytöjä.

Nyt on vuorossa Turun linnan omaa historiaa esittelevä perusnäyttely. Kuvan vitriiniin tulee henkilöitä linnan historiasta, mutta keitä? Siitä myöhemmin.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Simaa vappuna ja muulloinkin

Nykyään simaa juodaan lähinnä vappuna, mutta aiemmin se oli suosittu juhlajuoma siinä missä olut tai viini. Simaa valmistettiin hunajasta, eikä se ollut mikään lasten juoma: parhaimmillaan vahvassa hunajasimassa saattoi olla 17 % alkoholia. Sima oli 1500-luvun Suomessa niin suosittu juoma, että sitä tuotiin maahan toiseksi eniten heti viinin jälkeen, eli enemmän kuin olutta. Simaa tuotiin yleensä Lyypekistä ja Riiasta. Lyypekin kanssa käydyssä simakaupassa kunnostautui esimerkiksi linnan uudessa perusnäyttelyssä esiintyvä turkulainen porvarinvaimo, Valpuri Innamaa. Simaa myös pantiin itse sekä vietiin ainakin Ruotsin puolelle. Tukholman kapakoissa suomalainen sima oli lähes yhtä kallista kuin viini.

Erik Flemingin maakirjassa on säilynyt osittainen simaresepti 1500-luvulta. Se on luultavasti sama resepti, millä vaimonsa Hebla Sparre pani simaa. Hunajan ja veden suhdetta ei ole reseptissä säilynyt, mutta vahvimpaan simaan voitiin käyttää jopa puolet hunajaa. Hunajavettä keitettiin, sen päältä kuorittiin vaahto, jäähtyneeseen nesteeseen lisättiin hiiva ja annettiin käydä, kunnes hiiva muuttui ruskeaksi. Tämän jälkeen sima tynnyröitiin, ja vuoden kypsytyksen jälkeen se oli valmista juotavaksi.



Munkki maistaa juomaa. Li livres dou santé, Aldobrandino Sienalainen. British Library manuscript Sloane 2435, f. 44v, 1200-luvun loppu. Lainattu Wikimedia Commons.
Vappua, pyhän Valpurin päivää, on Suomessa juhlittu keskiajalta lähtien. Tätä ennenkin toukokuun alku on ollut hyvää aikaa erilaisille kevääntulo- ja hedelmällisyysjuhlille, joita on juhlittu jo vuosisatoja aiemmin. Suurin osa tukholmalaisten käsityöläisten ammattikunnista piti vuosittaisen kokouksensa vapunpäivänä, ja näitä kokouksia seurasivat juomingit. Ammattikuntien ja kiltojen kevätjuhlissa ympäri Itämerta oli tapana valita kevätkreivi. Suomenkin puolella Juhana-herttua valittiin toukokreiviksi, joka vappuna toi kevään tullessaan.

Omaa, mietoa hunajasimaa voi valmistaa vaikka tämän ohjeen (http://www.hunaja.net/resepteja/juomat/hunajasima/) mukaan. Se ehtii vielä käydä vapuksi, vaikka on hyvää juomaa muulloinkin.

Hyvää vappua!

Jenni

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kyllä tonttu tietää

Ehdottomasti paras asiantuntija Turun linnan asioissa on Turun linnan tonttu-ukko. Hän on se 700-vuotias virkeä vanhus, joka näkymättömänä hiippailee linnaa pitkin ja poikin. Sujahtaa välillä oven tai muurin läpi, korjaa talteen linnan asukkaiden ja vieraiden kadottamia tavaroita ja pitää paikkoja kunnossa. Hukassa oltaisiin ilman häntä, senhän tiesi jo Topelius 1800-luvun puolivälissä. Tiedätte varmaan, että mistään joulutontusta ei ole kyse? Linnan tonttu on suomalainen haltijatonttu, kaikkien Suomen tonttujen kantaisä. Onhan niitä toki muuallakin, jokaisessa saunassa, riihessä ja myllyssä omansa. 

Uudessa perusnäyttelyssä on mahdollisuus kuunnella ihan sisäpiirin tietoa linnan tapahtumista. Tonttu on nimittäin luvannut kertoa viidessä näyttelyosiossa siitä mitä todella tapahtui. Miten voi ruokailla näkymättömänä herttuan pöydässä ja miten…Enpä kerrokaan enempää, kesäkuun lopulla kuulette lisää. 



Huovutettujen tonttujen valmistaja Raija Knuuttila (vas.) ja projektikoordinaattori Päivi Lönnberg tutkivat prototonttua.
Nina

Nukkelinnaa rakennetaan 2

Nyt pienoislinnassa on päästy rakentamaan toista kerrosta. Ensimmäisen kerroksen keittiöön, saunaan varussepän pajaan, ja panimoon on viritelty tulet uuneihin ja sisustusta syntyy pikkuhiljaa. Benjamin on valmistanut rundellin ruokavarastoon parikymmentä viljatynnyriä ja panimoon patoja ja olutkuurnan. Sauna on enää pesusoikkoja, vihtaa ja lattiaolkia vailla. Päivin taitavissa sormissa syntyy rintapanssareita, kypäriä, hilpareita ja tykkejä varuskamariin ja osahan niistä saa olla rikkinäisiäkin, sillä linnan tilit kertovat niin. Reikäleipiä on leivottu kymmenittäin ja varastoon kasvatetaan parhaillaan viljaa, lanttuja, kaaleja ja nauriita. Onneksi on monta taitavaa tekijää. Renessanssituolien tekijä on parhaillaan haussa.

 

Kun museossa vieraili esikouluryhmä, minulla oli ilo kertoa lapsille, että rakennutan nukkelinnaa työkseni. Voitteko uskoa; jokaisen lapsen ja monen aikuisenkin unelma!

Seija

torstai 18. huhtikuuta 2013

Pienoismallit saapuivat

Pienoismallia siirtämässä Lauri Leikas ja Nina Lepokorpi.

Linnojen historiaan kuuluvat piiritykset, niin Turun linnankin. Piirityslaitteita havainnollistamaan tilattiin pienoismalleja turkulaiselta Lauri Heikkilältä, joka on valmistanut niitä museolle ennenkin, myös mm. rakenteilla olevaan Aikamoinen aikajana -näyttelyyn.

Mallit saapuivat tänään. Ylläolevassa kuvassa vastapainoheittokoneen eli trebuchetin mallia lasketaan näyttely-yksikön tutkijan pöydälle arvioitavaksi. Vanhempaa perua olivat jo antiikin aikana tunnetut katapultit, jotka perustuivat jousi- tai vääntövoimaan. Jälkimmäistä edustaa tämä laite:


Ruuti tuli Euroopassa käyttöön myöhäiskeskiajalla, se teki mahdolliseksi entistä tehokkaammat aseet niin linnojen puolustajille kuin piirittäjille. Tässä esilinnan pyöreän tornin tykkiryhmä Kaarle-herttuan piiritysten ajoilta 1590-luvulta:


1500-luvun jälkipuoliskolla rakennettu pyöreä torni olikin nimenomaan vastaus asekehityksen tuomaan haasteeseen, mutta kuten tiedämme, tykistön kehitys ajoi pian ohi, ja Turun linnan merkitys puolustusrakenteena päättyi 1600-luvun alussa.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Repeämä Puolassa


Pohjoisnavalta alkanut karttapallon puhdistaminen on edennyt jo päiväntasaajalle. Suomen, tarkemmin Pohjanmaan, kohdalta on paljastunut yksi kompassiruusuista joita on eri puolilla palloa. Siitä lähtevät viivat peittävät maamme varsin perusteellisesti.

Myös muut vauriot näkyvät selvemmin. Puolan ja Baltian on halkaissut repeämä pinnassa, ehkäpä enteellisesti jos ajattelemme karttapallon valmistumisvuotta 1648. Tuolloin solmittu Westfalenin rauha toi kauan kaivatun rauhankauden Ruotsin suurvalta-ajan muutoin yhtämittaiseen sotimiseen. Se kesti vain muutaman vuoden: 1655 kuningas Kaarle X Kustaa hyökkäsi Puolaan. Ruotsalaisten maahantunkeutuminen ja ryöstely tunnetaan Puolan historiassa "ruotsalaistulvana" (potop szwedzki), ja se loppui vasta Olivan rauhaan 1660. Samaan aikaan Puola joutui taistelemaan myös Ukrainan kapinoivia kasakoita ja Moskovan suuriruhtinaskuntaa vastaan.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Nukkelinnaa rakennetaan

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe saapui Kristiina-puolisoineen Turun linnaan marraskuussa 1637. Millaisen kodin he saivatkaan asunnokseen, kun he pitkän merimatkan jälkeen asettuivat asumaan Turun linnaan. Päälinna oli palanut vuonna 1614 suuressa tulipalossa. Sitä ei juuri ollut kunnostettu. Esilinnan puolella huoneita oli kunnostettu maaherran ja hovioikeuden käyttöön.  Heti kreivipariskunnan saavuttua ja jo ennenkin sitä alkoivat todella laajamittaiset korjaustyöt linnassa ja sen ympäristössä.  Hovin huoneita paneloitiin, ikkunoita uusittiin, kaakeliuuneja rakennettiin ja korjailtiin, uusia huonekaluja ja tekstiileitä hankittiin. Myös kanslian huoneita sisustettiin uuteen uskoon: hankittiin lukollisia kaappeja ja arkkuja, rakennettiin hyllyjä ja pöytiä työskentelyä ja tilikirjojen säilyttämistä varten. Linnan tilit kertovat, mitä rakennustarvikkeita, millaisia huonekaluja ja tekstiilejä linnaan noina vuosina hankittiin.

Rakennamme parhaillaan pienoismallia Pietari Brahen ajan hovista (1637-1640 ja 1648-1650) kesäkuun lopulla Turun linnassa avattavaan näyttelyyn.   Rakennusmestarina toimii Seppo ja timpureina Jami ja Benjamin. Linnan pohjakerroksen seinät ovat jo pystyssä ja muutamassa takassa palaa tuli. Näihin tiloihin tulevat linnan varuskamari, panimo, yksi keittiöistä, sauna, vartiotupa ja varastotiloja.
Kuvassa panimo, jossa vesipadat jo porisevat liedellä, mutta olutkuurnat ja sammiot ovat vielä tekeillä.
Seija