Nykyään simaa juodaan lähinnä vappuna, mutta aiemmin se oli suosittu juhlajuoma siinä missä olut tai viini. Simaa valmistettiin hunajasta, eikä se ollut mikään lasten juoma: parhaimmillaan vahvassa hunajasimassa saattoi olla 17 % alkoholia. Sima oli 1500-luvun Suomessa niin suosittu juoma, että sitä tuotiin maahan toiseksi eniten heti viinin jälkeen, eli enemmän kuin olutta. Simaa tuotiin yleensä Lyypekistä ja Riiasta. Lyypekin kanssa käydyssä simakaupassa kunnostautui esimerkiksi linnan uudessa perusnäyttelyssä esiintyvä turkulainen porvarinvaimo, Valpuri Innamaa. Simaa myös pantiin itse sekä vietiin ainakin Ruotsin puolelle. Tukholman kapakoissa suomalainen sima oli lähes yhtä kallista kuin viini.
Erik Flemingin maakirjassa on säilynyt osittainen simaresepti 1500-luvulta. Se on luultavasti sama resepti, millä vaimonsa Hebla Sparre pani simaa. Hunajan ja veden suhdetta ei ole reseptissä säilynyt, mutta vahvimpaan simaan voitiin käyttää jopa puolet hunajaa. Hunajavettä keitettiin, sen päältä kuorittiin vaahto, jäähtyneeseen nesteeseen lisättiin hiiva ja annettiin käydä, kunnes hiiva muuttui ruskeaksi. Tämän jälkeen sima tynnyröitiin, ja vuoden kypsytyksen jälkeen se oli valmista juotavaksi.
 |
| Munkki maistaa juomaa. Li livres dou santé, Aldobrandino Sienalainen.
British Library manuscript Sloane 2435, f. 44v, 1200-luvun loppu.
Lainattu Wikimedia Commons. |
Vappua, pyhän Valpurin päivää, on Suomessa juhlittu keskiajalta lähtien. Tätä ennenkin toukokuun alku on ollut hyvää aikaa erilaisille kevääntulo- ja hedelmällisyysjuhlille, joita on juhlittu jo vuosisatoja aiemmin. Suurin osa tukholmalaisten käsityöläisten ammattikunnista piti vuosittaisen kokouksensa vapunpäivänä, ja näitä kokouksia seurasivat juomingit. Ammattikuntien ja kiltojen kevätjuhlissa ympäri Itämerta oli tapana valita kevätkreivi. Suomenkin puolella Juhana-herttua valittiin toukokreiviksi, joka vappuna toi kevään tullessaan.
Omaa, mietoa hunajasimaa voi valmistaa vaikka tämän ohjeen (
http://www.hunaja.net/resepteja/juomat/hunajasima/) mukaan. Se ehtii vielä käydä vapuksi, vaikka on hyvää juomaa muulloinkin.
Hyvää vappua!
Jenni
Eikös turkulaisille sopisi Turun sima? Sen "reseptin" Martti Kujansuu on löytänyt kirjasta Frankfurter Archiv für ältere Deutsche Litteratur und Geschichte. Johann David Wunderers Reisen nach Dennemarck, Russland und Schweden 1589 und 1590: 10 mittaa hunajaa, 60 mittaa vettä, punaisia ruusuja ja humalaa.
VastaaPoistaKeskiajan sima oli kallista koska hunaja oli suhteellisen harvinaista ja kova kysyntä nosti sen hintaa. Halvemmaksi tuli sekoittaa olutta ja simaa. Keskiajan maut (2015) -kirjassa mainitaan, että Kustaa Vaasan ja Erik XIV hoveissa sima oli juuri tätä hunajasta ja olutmaltaista tehtyä juomaa.
VastaaPoistaToukokuun kreiviä ja kreivitärtä juhlittiin myös keskiajan Räävelissä juhlallisin menoin. Aina 1500-luvulle saakka se oli kaupungin juhlista merkittävin kalenterijuhla.